Kantolalta

Yhteisön annettava moraalinen selkäranka

Lokakuussa 2017 Yhdysvalloista käynnistynyt #metoo kampanja on muuttanut maailmaa. Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä eri muodoissaan tuli osaksi laajaa julkista keskustelua. Muutos ei ollut se, että häirintää olisi yhtäkkiä alkanut ilmetä vaan siinä, että vanhasta ilmiöstä alettiin puhua julkisuudessa. Seksuaalinen häirintä on tavallisesti kokemuksena sellainen, jossa kohde hämmentyy eikä välttämättä osaa reagoida tapahtuneeseen johdonmukaisesti ja päättäväisesti. Monet kertovat kokemuksistaan, jolloin ovat antaneet kielteistä palautetta häiritsijälle ja se on johtanut vain nolaamiseen ja häpeän lisäämiseen. Häirinnän kohde on tehokkaasti ”maalattu” syylliseksi tapahtuneeseen.

#metoo kampanjassa naiset kautta maailman asettuivat yhdessä puolustamaan oikeuttaan olla turvassa häirinnältä. Erilaiset ilmiannot häirintään syyllistyneistä henkilöistä hätkähdyttivät suurta yleisöä. Lieveilmiönä oli myös valheellisia ilmiantoja. Mutta kokonaisuutena kampanja on pannut meidät yhdessä tunnistamaan sellaisen ilmiön, joka on ollut piilossa. Ymmärrys seksuaalisen häirinnän tuomittavuudesta on kasvanut ja häirintä on vähentynyt. Hyvä saavutus.

Suomen viimeaikaiset uutiset poliisin tutkinnassa olevista seksuaalirikoksista Oulussa ja Helsingissä ovat johtaneet laajaan keskusteluun seksuaalirikosten määrän laajuudesta. Eduskunnan ja maan hallituksen piirissä on laitettu vauhtia lainsäädännön muutoksille, joilla rikosten rangaistuksia kovennettaisiin. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on asiaan liittyviä lakiesityksiä. Tässäkin asiassa on julkisuudessa ollut ehdotuksia, joiden toteuttaminen ei olisi mitenkään mahdollista.

Poliisin rikostutkintaa koskevien uutisten takia on seksuaalirikosten kohdistuminen lapsiin ja nuoriin saanut eniten huomiota. Samoin kuin #metoo kampanja aiemmin, toivottavasti tämä uutisointi lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ja lasten houkuttelusta netissä auttaa meidät näkemään millaisessa Suomessa elämme. Lapset eivät ole olleet turvassa seksuaalirikoksilta aiemmin eivätkä ole tänäkään päivänä. Nettiyhteyksiin perustuva houkuttelu on todella helppoa ja yhä yleisempää. Mitä heikommat ovat lapsen yhteydet turvalliseen kotiin ja mitä heikompi luottamus omiin vanhempiinsa, sitä alttiimpi on lapsi uuden ihmisen tarjoamalle ystävyydelle ja rakkaudelle. Mahdollisuus houkuttelijan esiintyä valheellisella identiteetillä netissä lisää hyväksikäytön riskiä.

Omien vanhempien osoittama rakkaus on paras suoja tuntemattomien netissä esittämien ystävyys- ja rakkaustarjousten houkutuksille. Jos kotona on tarjolla pelkkää kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä, on lapsella ja nuorella tarve etsiä lämpöä sieltä mistä sitä luvataan antaa.

Seksuaalirikoksista tuomioistuimissa annettujen rangaistusten alaraja ei tunnu oikealta, kun otetaan huomioon lapsen kyvyttömyys ymmärtää tai torjua seksuaalisia lähentymisyrityksiä. Eduskunta voi suojella lapsia paremmin tiukentamalla rangaistusasteikkoja.

Tiettävästi on niin, että vankilan sisäisessä vankihierarkiassa pedofiliaan syyllistyneiden asema on kaikkein alin. Tämä kuvastaa sitä, että valtaosa rikoksiinkin syyllistyneistä pitää lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia erityisen paheksuttavina.

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset tuomitaan kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa. Riskiryhmän muodostavat ne yksilöt, suomalaiset ja ulkomaalaiset, jotka ovat syystä tai toisesta irtautuneet omasta kulttuurisesta ja/tai uskonnollisesta yhteisöstään, suvustaan, heimostaan, perheestään. Heidän toimiaan ei enää säätele yhteisön tunnustamat normit. Heidän käsityksensä oikeasta ja väärästä on dramaattisesti harhautunut.  Heitä ajavat vain omat, spontaanit ajatukset ja tarpeet. Juuri irtiotto omasta yhteisöstä mahdollistaa sen, että on suomalaisiakin perheenisiä, jotka saattavat matkustaa Kaukoitään ja ostaa siellä pilkkahintaan maksullista seksiä alaikäisiltä tytöiltä. Siellä jossain kaukana ollaan irti normeista, joita kotipitäjässä tiukasti kunnioitetaan.

Joten: On tärkeätä tehdä kaikki voitava sen eteen, että tänne tulevat turvapaikanhakijat kiinnittyvät johonkin yhteisöön, joka pitää yllä säällisiä moraalisia normeja ja arvoja. Suomalaisen yhteiskunnan perustavat arvot ja lainsäädäntö on tehtävä tutuksi tuolle yhteisölle ja vahvistettava samalla yhteisön kykyä tarjota selkeyttä ja selkärankaa niille yksilöille, jotka ovat pudonneet tai putoamassa yhteisön ulkopuolisiksi. Yhteisössä voi olla erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, suomalaisia ja muualta tänne tulleita, kunhan yhteisö ottaa vakavasti vastuunsa yksilöiden elämää ja koskemattomuutta suojelevien normien ylläpitämisestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

63/1999
Ulkoasiainministeriön ilmoitus Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) sellaisena kuin se on muutettuna yhdennellätoista pöytäkirjalla:

"5 artikla

Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen

1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:

a) henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuomioistuimessa;

b) henkilö pidätetään tai vangitaan lain nojalla, koska hän ei ole noudattanut tuomioistuimen laillista määräystä, tai jonkin lakimääräisen velvoitteen täyttämisen turvaamiseksi;

c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;

d) alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet pidätetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi;

e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi;

f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toimiin hänen karkottamisekseen tai luovuttamisekseen.

2. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriiston kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttävän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin.

4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.

5. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka vapaus on muuten riistetty tämän artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen."

---

Edellisessä kerrotulla

1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:

c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;

siis artikla 5 kohdan 1 c-kohdan mukaan lapsia esimerkiksi netissä tai vaikkapa lasten harrastuksissa tai koulutiellä houkutellut niin kantasuomalainen kuin ulkomaalaistaustainen henkilö voitaisiin hänen netti- tai lähisuhteissa tapahtuneen käyttäytymisensä perusteella ottaa poliisiviranomaisten puhutteluun, vangita - tai jopa karkoittaa maasta, jos hänen laiton käytöksensä vielä toistuu.

Tällainen laki tulisi saattaa kiireellisenä voimaan. Tällainen henkilö voidaan myös palauttaa kaikkiin maihin, kun hän ei ole syyllistynyt siihen vakavimpaan eli lapsenraiskaukseen.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Vuonna 2017 raiskaukseen syyllistyneistä 30 % oli ulkomaan kansalaisia. Lähi-Idästä ja Afrikasta peräisin olevat ovat yliedustettuina seksuaalirikoksista syytetyissä. Alueelta tulleista vain harvaa on kuitenkin epäilty raiskauksesta. Suomessa asuvista irakilaisista viisi tuhannesta oli syytettynä raiskauksesta tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuonna 2017. Toisin sanoen 99,5 % irakilaisista ei ole ollut syytettynä näistä teoista. Siksi on väärin ja haitallista hyljeksiä näitä 99,5 % irakilaisista mahdollisina raiskaajina. Yhtä hyvin voisimme sanoa että kaikki miehet ovat potentiaalisia raiskaajia. Teoriassahan näin toki onkin, ja kaikkihan me toki tiedämme, että käytännössä näin ei onneksi ole.

Toimituksen poiminnat