Kantolalta

Maailman muuttuessa huolenaiheet muuttuvat

 

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreessa suomalaisten asenteita selvittävässä raportissa näkyvimmäksi uutisaiheeksi on noussut maanpuolustustahdon heikkeneminen. Raportista löytyy kuitenkin muutakin mielenkiintoista, eikä kuva maanpuolustustahdostakaan ole ihan noin yksiselitteinen.

Yksi kiinnostava havainto on, että ilmastonmuutos on noussut selkeästi kansalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi. Vaikka tulos on merkittävä se ei ole yllättävä. Ilmaston lämpenemistä koskeva tieteellinen tutkimus on vaikuttanut julkiseen keskusteluun entistä enemmän. Maailmankuvamme on muuttunut ja niin myös huolenaiheemme.

1980-luvun alussa marssittiin kiihtyvää asevarustelua vastaan. 30 000 ihmistä Helsingissä ilmaisi vastustavansa risteilyohjusten sijoittamista Eurooppaan. Tänä päivänä marssitaan kiihtyvää ilmaston lämpenemistä vastaan Suomessa ja muualla kehittyneissä teollisuusmaissa. Parhaillaan on meneillään kansainvälinen kokous Puolassa tavoitteena löytää pitäviä ja konkreettisia sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.

Kansalaisten kokema suurin uhka ei ole maahamme kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sota. Ehkä tämä on yksi syy siihen, että MTS:n perinteinen maanpuolustustahtoa mittaava kysymys ei enää toimi. Ajatukset ovat aikaisempaa enemmän koko maapallon elinkelpoisuuden puolustamisessa kuin perinteisessä kansallisessa puolustuksessa. Jos ilmaston lämpenemisen voisi estää asevoimalla, aseellinen maanpuolustus saisi varmaan enemmän kannatusta.

Mutta kyllä maanpuolustusvalmiuttakin löytyy samaisen raportin mukaan. Henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen vahva. Miehistä 89% on valmis puolustamaan maata kykyjensä mukaan. Edellisessä mittauksessa 90%. Kielteisesti maanpuolustukseen osallistumiseen suhtautuvia on sama 10% kuin edellisessäkin kyselyssä. Ei siis mitään notkahdusta maanpuolustustahdossa. Jatkossa kannattaisi selvittää tarkemmin, miten kansalaiset hahmottavat eron aseellisen maanpuolustuksen ja maanpuolustuksen yleensä välillä. Miksi edellinen on laskenut mutta jälkimmäinen ei. Onko usko aseisiin heikentynyt mutta isänmaallisuus pysynyt entisellä tasolla?

Yleisen asevelvollisuuden osalta ajatukset kulkevat kiinnostavalla tavalla vastakkaisiin suuntaan. Raportin mukaan nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on heikentynyt keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliittoa äänestävien keskuudessa. Nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on sen sijaan kasvanut SDP:n ja vihreiden kannattajien piirissä.

Natojäsenyyden kannatus on vaatimatonta ja edelleen laskusuunnassa. Ehkä osa selitystä on siinä, että nuoremmalle sukupolvelle Suomen kuuluminen läntisten demokratioiden joukkoon on itsestään selvä asia. Mitään erityistä tarvetta osoittaa länteen sijoittumista natojäsenyyden avulla ei ole. Merkitystä voi olla myös keskeisen Naton jäsenvaltion Yhdysvaltain arvostuksen heikentymisellä nykyisen hallinnon aikana. Vaikutuksensa saattaa olla myös lisääntyneellä kotimaisella keskustelulla pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja EU:n omasta turvallisuuspolitiikasta ja puolustuksesta. Mielikuva EU:n omasta armeijasta voi joidenkin mielissä heikentää Naton merkitystä puolustuspoliittisena tekijänä.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuore raportti antaa hyvän lähtökohdan pohtia muuttuneiden asenteiden taustalla olevia syitä. MTS:n säännöllisesti tuottama asennemittaus antaa kiinnostavaa tietoa muutoksista, kun kysymykset pysyvät saman muotoisina. Toisaalta juuri tästä syystä voi olla, että perinteiset kysymykset eivät riittävästi kykene tavoittamaan sitä mitä ihmisten mielissä todella liikkuu. Tutkimusmetodia on syytä aika ajoin myös arvioida.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>.....Ajatukset ovat aikaisempaa enemmän koko maapallon elinkelpoisuuden puolustamisessa kuin perinteisessä kansallisessa puolustuksessa. ....

ooo

Hyvä. Tämä kannattaa alleviivata.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Yksi kiinnostava havainto on, että ilmastonmuutos on noussut selkeästi kansalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi". Kansalaisia talutetaan kuten pässiä narussa tässäkin asiassa!

-Suomen ilma on yksi maailman puhtaimpia.
-Suomi ei ole pilannut maapallon ilmaa, kaukana siitä.
-Suomi ei yksin pysty puhdistamaan koko maailmaa.

Hyvät kansalaiset nukkukaa yönne rauhassa, puhdasta ilmaa riittää vielä huomiseksikin. USA, Kiina ja Keski-Eurooppa ovat suurimpia ilmanpilaajia, ja niillä on myös resurssit kehittää uutta ympäristöystävällistä tekniikkaa, kuten sähköaot, hiilenpesulaitteet, yms. Suomi on tietysti mukana tässä kehityksessä, mutta meillä ei yksin ole resursseja ratkoa kaikkia maailman ongelmia.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Onko usko aseisiin heikentynyt mutta isänmaallisuus pysynyt entisellä tasolla?"

Tulee mieleen, että kävikö Ukrainassa näin ? Kovasti Ukrainassa oltiin isänmaallisia, mutta kun tiukka paikka tuli niin Krimillä, kuin Itä-Ukrainassa, ei ollutkaan riittävästi "kättä pidempää". Ilman aseita upseerin johdolla marssittiin tahtimarssia vihreitä miehiä vastaan.

Olisi voinut kuvitella, että 45 miljoonan kansalla olisi ollut edes jotakin millä olisi voinut panna hanttiin venäläisille vihreille ukoille. No nyt sitten siellä pyydetään Natoa apuun. Mutta ollaanko siellä jälkijunassa ?

Meilla on varmasti tehokkaat puolustusvoimat 5,5 miljoonan väkilukuun nähden, mutta onko se riittävä kynnys meidän yksin estää kenenkään puuttumasta meidän asioihin ? Varsinkin jos meillä katsotaan luonnon suojelun ja ilmaston muutoksen torjumisen olevan vaihtoehto aseelliselle maanpuolustukselle.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Vaikutuksensa saattaa olla myös lisääntyneellä kotimaisella keskustelulla pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja EU:n omasta turvallisuuspolitiikasta ja puolustuksesta. Mielikuva EU:n omasta armeijasta voi joidenkin mielissä heikentää Naton merkitystä puolustuspoliittisena tekijänä."

Pohjoimainen puolustusyhteistyöhän "jalostui" suomalaisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa Ruotsin ja Suomen väliseksi "yhä syveneväksi puolustusyhteistyöksi" ( kohta ollaan siinä varmaan jo kaivon pohjalla ).

Monelta jäi sen Ruotsi-Suomen puolustusyhteistyön mielikuvan omaksumisessa huomaamatta se tosiasia, että Ruotsissa jo kahden hallituksen aikana sekä hallitukset että oppositiot ovat selvällä ruotsin kielellä ilmaisseet, että Ruotsi ei tule solmimaan Suomen kanssa sotilasliittoa, joka takaisi Suomelle automaattisen avun tiukan paikan tullen. Ruotsi ei tule sitoutumaan Suomen puolustamiseen, eikä siinä kai ole mitään uutta. Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö koskee vain rauhan aikaa, niin kuin on joskus ennenkin ollut esim 30 -luvulla.

Ruotsihan on muutenkin suuntautunut hakemaan turvallisuustakuita enemmän suoraan USA:n suunnasta ohi Naton ja sen 5. artiklan vastavuoroisuuden velvotteiden. Tämähän on ymmärrettävää, koska Ruotsin maantieteellinen asema Natossa asettaisi varmasti velvotteita myös Ruotsille keskeisen Itämeren itärannan puolella.

Tuo, että EU:lla olisi oma armeija, lienne todellakin pelkkä mielikuva ainakin 5 - 10 vuotta eteenpäin, vaikka päätös European Union Defence Forcesta ( EUDF ) tehtäisiin heti nyt. Sinänsähän ajatus on kannatettava, mutta se ei synny konkretiaksi hetkessä. EUDF tulee myös sovittaa yhteen Naton kanssa.

Ja johan Naton pääsihteeri, norjalainen Jens Stoltenberg ( Norja ei kuulu EU:hun ) ehti jo älähtää siitä, että EUDF ( EU.n "armeija" ) ei saa olla Naton kilpailija. No ei kai Merkel ja Macron, EU:n "armeijasta" olekaan sellaista esittäneet. Liekkö Stoltenbergin huolissaan oleva kannanotto heijastanut näkemyksiä Rapakon takaa.

Käyttäjän MattiESimonaho kuva
Matti Simonaho

"Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreessa suomalaisten asenteita selvittävässä raportissa näkyvimmäksi uutisaiheeksi on noussut maanpuolustustahdon heikkeneminen. "

Suomalaisten asenteista löytyy tietoa keskustelupalstoilta. Kiteytettynä "Ilmeisesti jossain on erittäin heikko Suomen maan, kansan, kielen ja kulttuurin puolustus kun lapsia ja naisia raiskataan, ihmisiä pahoinpidellään ja tapetaan."

"Tänä päivänä marssitaan kiihtyvää ilmaston lämpenemistä vastaan Suomessa ja muualla kehittyneissä teollisuusmaissa. "

Riippumatta siitä kuinka monta marssii ilmastonmuutosta vastaan, turhaan haaskaavat aikaa ja energiaa, sillä talvi, kevät, kesä ja syksy tulee - pienessä ja suuressa aikakaavassa.

"Kielteisesti maanpuolustukseen osallistumiseen suhtautuvia on sama 10% kuin edellisessäkin kyselyssä. "

"Rikos ihmisyyttä vastaan on laajamittainen ja järjestelmällinen siviiliväestöön kohdistuva hyökkäys, johon liittyy Suomen lain määritelmän mukaan surmaamista, orjuuttamista, ihmiskauppaa, kidutusta, vahingoittamista, väestön tuhoamista, karkottamista tai pakkosiirtoa, kansainvälisen oikeuden vastaista vangitsemista, raiskaamista tai muuta seksuaalista väkivaltaa, pakottamista prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon, rotuerottelua, tai jonkin ryhmän tai yhteisön vainoa poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella tai niihin rinnastettavasti." - Wikipedia

Suomessa on nyt Suomalaisia joiden oikeus nauttia ihmisoikeuksista ja perusvapauksista on riistetty fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa käyttäen. Suomen Valtiovallan/Kansan (2§) Perustuslain sekä Pariisin rauhansopimuksen 1947, Osa II, Luku II, 6, 7 ja 8 artiklan vastaisesti.

2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Puhumalla fyysinen ja/tai psyykkinen väkivalta Maata ja Kansaa kohden ei lopu. Jos nyt 10% on sellaisia jotka puhuu ja esittelee prosentteja tekemättä mitään Maan ja Kansan hyväksi kehittäen elinympäristöä ja yhteiskuntaa, niin ne pitää korvata sellaisilla joilla on kyky ja halu puolustaa Maata ja Kansaa ja kehittää elinympäristöä ja yhteiskuntaa sellaiseksi että se on ihmisystävällinen - Suomea kohdanneiden kaikkien sotien veteraanien muistoa kunnioittaen. Ei se yhteiskunta ja elinympäristö sillä parane, että syödään lohikeittoa ja "muistellaan sotiemme veteraaneja" kauneilla puheilla. Tasavallan Presidentin sanoja lainaten; "Tekemistä on mutta tekijät puuttuvat."

Toimituksen poiminnat