Yksi Jumala liikaa

Suomessa vieraillut University of Wisconsinin oikeustieteen professori Asifa Quaraishi-Landes esitti harkittavaksi, että islamin uskoon perustuvalle sharia laille annettaisiin sijaa myös länsimaisessa oikeusjärjestelmässä. (HS 11.6.2018). Ehdotukseen on helppo suhtautua epäilevästi meillä Pohjoismaissa, jossa maalliseen lainsäädäntöön perustuvalla oikeusvaltiolla on tunnustettu asema. Uskontoon perustuvan normiston tuomiseen osaksi kansalaisten oikeusturvajärjestelmää on vaikeata suhtautua innostuneesti.

Kysymyksellä uskontoon perustuvan lain ja maallisen lain suhteesta on pitkä historia. Suomeen Ruotsin vallan aikana istutettu luterilaisuus on korostanut järjen ja omantunnon asemaa yhteiskunnan lainsäädännön perustana. Lainsäädännön sisällön on ajateltu olevan lähtökohtaisesti jokaiselle ihmiselle ymmärrettävä riippumatta hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan. Uskonto tai uskovaisuus on toki saattanut lisätä henkilön motivaatiota olla lainkuuliainen, mutta luterilaisen kristinuskon ei ole ajateltu tuovan mitään erityistä sisällöllistä lisäystä siihen, miten ihmiset ajattelevat eettisistä ja moraalisista kysymyksistä ja niihin perustuvista laeista.

Hallituksen esitys 84/2018 vp (Laki valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta) koskettelee uskonnon ja maallisen lainsäädännön suhdetta. Lakiesitys käsittelee ministerin valaa ja juhlallista vakuutusta. Vala sisältää uskonnon harjoittamisen elementin. Valan kaavassa viitataan Jumalaan ja ”pyhään evankeliumiin”. Ministerinvala on siten räätälöity kristitylle ministerille, mutta ei sovellu esimerkiksi juutalaiselle tai muslimille. Valan vaihtoehtona ministerin toimeen astuttaessa on juhlallinen vakuutus. Lakiesityksen mukaan tämä on vaihtoehto myös heille, jotka ovat kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä. Näin toteutetaan uskonnonvapauden periaatetta siitä, että uskonnon harjoittamisen tulee olla kaikille aina vapaaehtoista.

En ole ihan vakuuttunut siitä, että valan kaava perustuisi riittävään teologiseen asiantuntemukseen. Valan kaavassa valan tekijä lausuu: ”Minä N.N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta, että…” On outoa, että vannotaan pyhän evankeliumin kautta, vaikka evankeliumeissa löytyy kohta, jossa Jeesus kieltää vannomisen.  (Matt. 5: 34-37) Valan kaava kaipaisi tarkistamista tältä osin.

Toiseksi. Valan kaavassa ministerin toimeen ryhtyvä lupaa toimia ”Jumalan ja Suomen valtakunnan lain ja laillisten sääntöjen mukaan…” Valan kaava näyttää tuovan uskontoon perustuvan lain maallisen lain rinnalle hänen viranhoitoansa ohjaavana normistona. Lakiesityksen perusteluissa todetaan: ”Valalla sekä vakuutuksella kunnian ja omantunnon kautta pyritään voimistamaan yksilön velvollisuutta pysyä totuudessa sekä korostamaan hänen vastuutaan hänelle uskottujen tehtävien hoitamisessa.”

Kysymys kuuluu, onko valan kaavan taustalla naiivi käsitys siitä, että henkilön tulkinta Jumalan laista olisi kaikissa tapauksissa yhtenevä maallisen lain kanssa? Entä, jos maan perustuslaki tai yksittäinen laki on ministerin mielestä ristiriidassa sen kanssa, minkä hän kokee olevan Jumalan laki, johon hän valassaan myös sitoutuu? Historia ja myös oma aikamme osoittaa, että käsitys siitä mikä on Jumalan laki, voi olla hyvin vaihteleva. Seuraako ministeri esimerkiksi Raamatun mallia patriarkaalisesta, epätasa-arvoisesta yhteiskunnasta vai niitä periaatteita, jotka tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita, jotka ilmenevät Suomen perustuslaista ja muusta lainsäädännöstä?

Mielestäni Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa ministerinvalan kaavasta olisi poistettava lupaus toimia Jumalan lain mukaan. Valan kaavassa on yksi Jumala ehdottomasti liikaa. Ministerin viranhoitoa ei tule julkisessa seremoniassa sitoa uskollisuuteen uskonnolliselle laille. On tärkeätä, että ministerit sitoutuvat saman sisältöisiin lakeihin uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta.

 

ilkkatapani
Sosialidemokraatit Turku
Ehdolla eduskuntavaaleissa

ex-kansanedustaja. teologian tohtori. ex-piispa, eläkkeellä

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu