Kantolalta

Yksi Jumala liikaa

Suomessa vieraillut University of Wisconsinin oikeustieteen professori Asifa Quaraishi-Landes esitti harkittavaksi, että islamin uskoon perustuvalle sharia laille annettaisiin sijaa myös länsimaisessa oikeusjärjestelmässä. (HS 11.6.2018). Ehdotukseen on helppo suhtautua epäilevästi meillä Pohjoismaissa, jossa maalliseen lainsäädäntöön perustuvalla oikeusvaltiolla on tunnustettu asema. Uskontoon perustuvan normiston tuomiseen osaksi kansalaisten oikeusturvajärjestelmää on vaikeata suhtautua innostuneesti.

Kysymyksellä uskontoon perustuvan lain ja maallisen lain suhteesta on pitkä historia. Suomeen Ruotsin vallan aikana istutettu luterilaisuus on korostanut järjen ja omantunnon asemaa yhteiskunnan lainsäädännön perustana. Lainsäädännön sisällön on ajateltu olevan lähtökohtaisesti jokaiselle ihmiselle ymmärrettävä riippumatta hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan. Uskonto tai uskovaisuus on toki saattanut lisätä henkilön motivaatiota olla lainkuuliainen, mutta luterilaisen kristinuskon ei ole ajateltu tuovan mitään erityistä sisällöllistä lisäystä siihen, miten ihmiset ajattelevat eettisistä ja moraalisista kysymyksistä ja niihin perustuvista laeista.

Hallituksen esitys 84/2018 vp (Laki valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta) koskettelee uskonnon ja maallisen lainsäädännön suhdetta. Lakiesitys käsittelee ministerin valaa ja juhlallista vakuutusta. Vala sisältää uskonnon harjoittamisen elementin. Valan kaavassa viitataan Jumalaan ja ”pyhään evankeliumiin”. Ministerinvala on siten räätälöity kristitylle ministerille, mutta ei sovellu esimerkiksi juutalaiselle tai muslimille. Valan vaihtoehtona ministerin toimeen astuttaessa on juhlallinen vakuutus. Lakiesityksen mukaan tämä on vaihtoehto myös heille, jotka ovat kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä. Näin toteutetaan uskonnonvapauden periaatetta siitä, että uskonnon harjoittamisen tulee olla kaikille aina vapaaehtoista.

En ole ihan vakuuttunut siitä, että valan kaava perustuisi riittävään teologiseen asiantuntemukseen. Valan kaavassa valan tekijä lausuu: ”Minä N.N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta, että…” On outoa, että vannotaan pyhän evankeliumin kautta, vaikka evankeliumeissa löytyy kohta, jossa Jeesus kieltää vannomisen.  (Matt. 5: 34-37) Valan kaava kaipaisi tarkistamista tältä osin.

Toiseksi. Valan kaavassa ministerin toimeen ryhtyvä lupaa toimia ”Jumalan ja Suomen valtakunnan lain ja laillisten sääntöjen mukaan…” Valan kaava näyttää tuovan uskontoon perustuvan lain maallisen lain rinnalle hänen viranhoitoansa ohjaavana normistona. Lakiesityksen perusteluissa todetaan: ”Valalla sekä vakuutuksella kunnian ja omantunnon kautta pyritään voimistamaan yksilön velvollisuutta pysyä totuudessa sekä korostamaan hänen vastuutaan hänelle uskottujen tehtävien hoitamisessa.”

Kysymys kuuluu, onko valan kaavan taustalla naiivi käsitys siitä, että henkilön tulkinta Jumalan laista olisi kaikissa tapauksissa yhtenevä maallisen lain kanssa? Entä, jos maan perustuslaki tai yksittäinen laki on ministerin mielestä ristiriidassa sen kanssa, minkä hän kokee olevan Jumalan laki, johon hän valassaan myös sitoutuu? Historia ja myös oma aikamme osoittaa, että käsitys siitä mikä on Jumalan laki, voi olla hyvin vaihteleva. Seuraako ministeri esimerkiksi Raamatun mallia patriarkaalisesta, epätasa-arvoisesta yhteiskunnasta vai niitä periaatteita, jotka tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita, jotka ilmenevät Suomen perustuslaista ja muusta lainsäädännöstä?

Mielestäni Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa ministerinvalan kaavasta olisi poistettava lupaus toimia Jumalan lain mukaan. Valan kaavassa on yksi Jumala ehdottomasti liikaa. Ministerin viranhoitoa ei tule julkisessa seremoniassa sitoa uskollisuuteen uskonnolliselle laille. On tärkeätä, että ministerit sitoutuvat saman sisältöisiin lakeihin uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On jokseenkin absurdia että tälläisiin asioihin joudutaan käyttämään ylipäänsä aikaa.

Olisihan se hauskaa jos televisioitaisiin lähetys jossa ministerit vannovat kautta kiven ja kannon. Ja mörökölli-uhalla vielä tehostettuna.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

On täysin absurdia, että moiseen käytetään aikaa ja moiselle annetaan tilaa mediassa ja moisella yleensä spekuloidaan. Suomessa on yksi laki jota sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin täällä tallajiin. Se on Suomen laki ja sen sisällöstä päättää eduskunta.

Jos jotkut haluavat tehdä keskinäisiä sopimuksia, he voivat niitä tehdä, jos ne eivät ole ristiriidassa Suomen lain kanssa. Mikään vetoaminen mihinkään Suomen lain ulkopuoliseen tekstiin tai tapaan ei tee eikä saa tehdä niitä piiruakaan pätevämmiksi. Jos joku haluaa sovitella riitapuolten erimielisyyksiä, hänellä on siihen sama oikeus kuin esimerkiksi minulla, jos haluan sovitella naapureiden riitoja. Mitään päätös- tai tuomiovaltaa se ei tuo mukanaan. Tietyn vastuun se kyllä tuo. Jos sovittelija esimerkiksi pyrkii painostamaan toista osapuolta hänelle vahingollisiin myönnytyksiin, siitä voi seurata vähintään vahingonkorvausvastuu.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Tietääkö lainsäätäjä Kantola, mitkä valat on jo poistettu ja korvattu tuolla maallisemmalla versiolla?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sharia-lakia ei löydy koraanista. Miksei koraani riitä islamilaisillr?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Varmaankin samasta syystä kuin se, että Jeesuksen opit lähimmäisen rakkaudesta ei riitä kristityille vaan pitää kaivella litteän maan mytologiasta perusteita omille sairaille arvoille.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Sharia perustuu Sunnaan eli Muhammedin apulaisten ja seuraajien erityisesti Abu Bekrin teoille ja ratkaisuille. Shiialaiset eivät sitä automaattisesti tunnusta. Abu Bekr oli ollut tuomari jo ennen kuin tiedettiin mitään Muhammedin uskonliikkeestä islamista, joka oli sikäläisen pakanauskonnon ja sikäläisen juutalaisuuden sekoitusta. Abu Bekr oli ensimmäisiä liittyjiä, häntä ennen liikkeseen oli kuulunut Muhammedin lisäksi hänen rikas (ja komea) vaimonsa, serkkunsa, vaimon hänen opettajakseen ostama orja, jonka myös adoptoi ja näin vapautti, ja joukko hörhöjä. Abu Bekr teki siitä poliittisen liikkeen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria

https://fi.wikipedia.org/wiki/Abu_Bakr

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Sharia-lakia sovellettaisiin sellaisiin oikeudellisiin kiistakysymyksiin, joissa osapuolilla on maallisen oikeusjärjestelmän mukaan oikeus sopia kiista tuomioistuinten ulkopuolella ja joissa osapuolet haluavat asian ratkaistavan sharia-lain mukaan uskonnollisessa tuomioistuimessa.

Minun on vaikea nähdä, miten tämä olisi ongelma muille ihmisille sen enempää kuin että jos jotkut ihmiset haluaisivat ratkaista oikeudelliset kiistansa pitkää tikkua vetämällä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kejo, sinä luulet aika paljon kun et tiedä.Julkinen intressi tulee mukaan indispositiivisissa jutuissa.

Julkinen intessi voi olla esimerkiksi lapsen etu. Viranomaisten on valvottava lapsen edun toteutumista. Indispositiivisia asioita ovatkin esimerkiksi holhous- ja isyysasiat. Tällaisissa asioissa asianosaisina esiintyvien aikuisten sopimusvapautta on rajoitettava. Näitä asioita kutsutaan indispositiivisiksi, eli virallisvalvointaisiksi riita-asioiksi. Laeissa käytetään nimitystä ”asia, jossa sovinto ei ole sallittu”.

Vaikka virallisvalvontainen asia olisi sinänsä riidaton, vaatii se kuitenkin viranomaisen myötävaikutusta. Esimerkiksi avioeroa ei voida pätevästi tehdä sopimuksin, vaan se vaatii aina viranomaisen päätöksen. Avioliitto on purkautunut vasta kun tuomioistuin on tuominnut puolisot avioeroon. Pelkällä puolisoiden välisellä sopimuksella avioerosta ei ole oikeusvaikutuksia. Holhousta ja lapsen tapaamisoikeutta koskevat asiat ovat myös indispositiivisia. Työlainsäädäntö on konaisuudessaan indispositiivista.

Indispositiivisissa asioissa asianosaiset eivät voi vapaasti päättää esitettävistä todisteista tai tuomion perusteluista. Toisin kuin dispositiivisissa riita-asioissa, myöskään asianosaisen kanteen myöntäminen tai tosiseikan tunnustaminen ei määrää tuomion lopputulosta. Tuomioistuin ei siis ole sidottu asianosaisten yksimielisiinkään näkemyksiin asian ratkaisusta. Kanteen hyväksyminen vaatii, että kaikki lain edellyttämät seikat on näytetty toteen.

Ja mitenkäs sitten suu pannaan, kun dispositiivisessa asiassa on saavutettu sovinto, ja vastapuoli jossain vaiheessa muuttaa mieltään? Mitään täytäntöönpanokelpoista päätöstä ei ole olemassakaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Julkinen intressi tulee mukaan indispositiivisissa jutuissa."

Max, vaivautuisit edes lukemaan kommentin, johon olet vastaamassa. Kirjotin jutuista, jotka EIVÄT OLE indispositiiviisia.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #16

Minä kirjoitin asioista, joita ihmiset luulevat dispositiivisiksi, mutta jotka ovat indispositiivisia. Kirjoita mieluummin Pohjois-Koreasta, sen propagandan osaat, mutta juridiikka kannattaa jättää rauhaan.

On esitetty, siis ei meillä, mutta esimerkiksi Britanniassa, että nimenomaan perhe- ja perintöasioita ratkaistaisiin sharian avulla. Mitkä asiat olisivat sellaisia, jotka voitaisiin ratlkaista Suomessa sharian avulla? En keksi yhtä ainoata. Ehkä sinä voit valaista minua.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #17

Olet väsynyt, Max. Mene nukkumaan. Ensin pyydät minua jättämään juridiikan sikseen ja seuraavassa käänteessä pyydät minua valistamaan sinua siinä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #18

Kysymys on retorinen, et kykene siihen edes vastaamaan. Niin kuin et mihinkään muihinkaan kysymyksiini aikaisemmin.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Kerrankin positiivinen uskonnonvapauskommentti papilta/ex-piispalta.

Ihmettelen hieman tuota, että mitenkä ei saisi vannoa valoja jos on kerta avioliittovala, pappisvala ja piispanvalakin. Ei niissä tosin välttämättä kaikissa Jumalan nimeen vannota, mutta kuitenkin. Tuo Matt. 5: 34-37 taitaa olla niitä lukuisia Raamatun kohtia, jotka usein mielellään unohdetaan. Vannominen kun on niin sosiaalisesti tarpeellinen juttu.

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Vanhan testamentin valaperinteet ovat saaneet alkunsa. Tunnetuin erityisesti valojen ja sopimusten jumala on persialainen Mithra, jonka merkittävänä attribuuttina oli kaiken näkeminen. Onhan se merkittävää, että monien sopimusten rikkominen voi paljastua vain, jos niiden valvoja näkee kaiken. Mithran rooli oli siksi sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä. Zoroastrialaisuudella oli mahdollisesti merkittävä vaikutus juutalaisuuden kehitykseen. Ylipäätään vaikuttaa siltä, että tälläiset attribuutit ja tehtävät olivat eri uskonnoissa yleisiä ja monoteistisissä uskonnoissa ne tietenkin sulautettiin ylijumalaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Juutalaiset olivat maanpaossa Babyloniassa ja saivat varmaan vaikutteita.

Kristinopin kultit on kopioitu mithralaisuudesta, mikä 2000 vuotta kristinuskoa vanhempaa, mutta teologisessa ja suomalaisessa wikissä väitetään, että mithralaiset kopioivat.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Liittynee siihen kun kristityt ahkerasti tuhosivat mithralaisuutta kun jeesuskultista tuli valtionuskonto.

Jostain syystä kristityillä on taipumusta väittää että muut ovat kopioineet raamatusta vaikka on vahvaa näyttöä siitä, että juutalaiset kopioi babylonialaisilta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #11
    «Liittynee siihen kun kristityt ahkerasti tuhosivat mithralaisuutta kun jeesuskultista tuli valtionuskonto.»

Roomalainen Mithra oli käytännössä täysin eri kuin sen esikuvana ollut persialainen Mithra, joka oli osa zoroastrialaisuutta.

    «Jostain syystä kristityillä on taipumusta väittää että muut ovat kopioineet raamatusta vaikka on vahvaa näyttöä siitä, että juutalaiset kopioi babylonialaisilta.»

Ei liene aivan selvää, kuka kopioi keneltäkin, sikäli kun zoroastrialaisuus saattoi kehittyä vasta juutalaisen kulttuurin vuorovaikutuksessa 600-700-luvuilla eaa, joskin ilmeisesti kehittyi jo aiemmin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #12

Ensimmäisen Mooseksen kirjan vedenpaisumussatu on esimerkiksi hyvin vanhaa perua. Tämä voidaan jäljittää noin 4000v menneisyyteen tulvivaan jokeen sinne Babylonin alueeseen mikä huuhtoi Shuruppakin kaupungin (kylän) josta se on päätynyt Atrahasis legendaan, tästä Gilgameshiin, siitä juutalaisten kopioimana Tooraan ja lopulta näkyy edelleen kristittyjen vanhassa testamentissa.

Onhan se oikeasti hemmetin hieno satu, mutta onhan siihen vähän tarttunut lisämateriaalia vuosituhansien aikana ja tulviva joki mm. muuttunut maailmanlaajuiseksi tulvaksi.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Kristinopin kultit on kopioitu mithralaisuudesta, mikä 2000 vuotta kristinuskoa vanhempaa, mutta teologisessa ja suomalaisessa wikissä väitetään, että mithralaiset kopioivat.»

Öh, roomalainen mithralaisuus, jolla ilmeisesti oli jonkinlaista vaikutusta kristinuskoon, ei ollut kovinkaan paljoa kristinuskoa vanhempaa ja vaikutti noin vuosivälillä 100 – 400. Ei todellakaan mitään "2000 vuotta kristinuskoa vanhempaa".

Roomalaisen mithralaisuuden taustalla ollut persialainen Mithra liittyy käytännössä aivan eri uskontoon, zoroastrialaisuuteen, joka on jäljitettavissä varsin avarasti jonnekin välille 1500-600-luvuille eaa.

Toimituksen poiminnat