Moraali on lakia vahvempi yhdistäjä
Kokoomuksen puheenjohtajakisa tuottaa kiinnostavia yhteiskuntapoliittisia kannanottoja. erikoisimmat tulevat nyt Elina Lepomäeltä. Reippaana uudistajana hän rohkenee lausua, että tottakai verosuunnittelu, jos se ei riko lakia, on moraalisesti oikein. Lepomäki pohti laajemminkin moraalin ja laillisuuden suhdetta. Laki on jotain yhteistä, mutta moraali on kullakin ihmisellä oma, sanoo hän. Mielenkiintoinen näkemys.
Ajattelen kuitenkin eri tavalla. Lain sisältö nousee moraalista, joka yhteiskunnassa koetaan riittävän yhteisenä. Ilman riittävän yhteistä moraalia ei demokratiassa saataisi aikaan lainsäädäntöä. Diktatuureissa kylläkin. Jos vallitsevissa moraalikäsityksissä tapahtuu muutoksia, tämä johtaa vähitellen lakienkin muuttumiseen. Niinpä kuolemanrangaistus on poistettu, psyykkisesti sairaita ei steriloida enää, homoseksuaalisuus ei ole rikos ja samaa sukupuolta olevat voivat solmia kohta avioliiton. Kilpailuoikeudellinen lainsäädäntö on esimerkki moraalikäsitysten tuottamasta parannuksesta, jolla suojellaan kuluttajaa monopolien liian vahvalta vaikutusvallalta tuotteiden laatuun ja hintaan.
Laki määrittelee sen, mikä ylimmän yhteiskunnallisen vallan mielestä on luvallista, kiellettyä tai velvollisuutena. Ylimmällä yhteiskunnallisella vallalla on oikeus järjestysvaltaan ja tuomiovaltaan. Lain rikkomisesta on sovittu seuraamukset, ja kiinni jääminen merkitsee syytteen saamista ja laissa säädetyn rangaistuksen määräämistä syylliselle.
Lakeja noudatetaan kuitenkin enimmäkseen moraalisista syistä. ei vain siksi, että pelätään kiinni jäämistä ja rangaistusta. Näinkin tietysti on – esimerkiksi kiinni jäämisen riski ja sakkorangaistuksen pelko pitävät kaasujalkaa keveänä silloinkin, kun on vaikea ymmärtää syvällistä moraalista perustetta keliin nähden pienen nopeuden pitämiseen.
Yhteiskunta toimii paitsi kaikkia yhtä lailla koskevien lakien ja poliisikontrollin varassa pitkälti myös sen varassa, että ihmisten moraaliset arvot ja sitoumukset ovat saman suuntaisia. Ahneus ei ole vain taloutta vauhdittava ihmiselle lajityypillinen piirre, vaan myös ongelma ja moraalinen häiriötekijä silloin kun ahneus kasvaa kohtuuttomiin mittoihin. Myös laiskuus ja pelokkuus ovat yhteiskunnan kannalta hankalia moraalisia paheita. Yhteiskunta, jossa kohtuullisuuden hyve olisi vielä nykyistäkin vahvemmassa roolissa, olisi varmasti paljon kestävämpi sekä tämän ajan että etenkin tulevien sukupolvien näkökulmasta.
Moraalia ei voida kokonaan säätää lailla. Moraali pysyy voimassa kun yhteisö palkitsee kiitoksella niitä, jotka ovat toimineet moraalisesti kunniallisesti ja esimerkillisesti ja kun yhteisö paheksuu ja pyrkii saattamaan häpeään ne, jotka toimivat kunniattomasti ja häpeällisesti ja toteuttavat erilaisia paheita, kuten vaikkapa ahneutta elämässään. Verosuunnittelu on laillista silloin, kun se ei ole rikollista. Mutta ei se silti ole välttämättä moraaliselta kannalta kunniallista tai suotavaa, vaan joissakin tapauksissa ilmausta hyvin suureksi kasvaneesta ahneuden paheesta, jota olisi syytä paheksua ja hävetä.
Mitä törkeämmän muodon moraalisesti arveluttava toiminta saa, sitä enemmän on syytä muuttaa lainsäädäntöä niin, että kyseinen toiminta kriminalisoidaan. Moraali on yhteiskuntaa koossa pitävä voima vielä enemmän kuin lainsäädäntö. Siksi on välttämätöntä arvioida kaikkea vallankäyttöä myös moraalisesta näkökulmasta.
Hyvä ja kiitos kun otit puheeksi. Olen myöskin aina ollut sitä mieltä että moraali on jokaisen oma, kuten uskonto. Ja joskus se voi kohdata sen ns.yleisen moraalin kanssa, josta kai lakimmekin sikiävät? Kuitenkin olisi mielestäni hyvä tietää kellä on oikeus määritellä se moraali.Esimerkiksi kun kirjoitit ahneudesta ja yhteisön paheksunnasta. No, minun yhteisöni ei paheksu, vaan kannustaa siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin tämä maa menisikään, jos kaltaisiasi moraalinvartijoita ei olisi?
Ilmoita asiaton viesti
Pistetäänpä sitten ihan käytännön kysymys pohdittavaksi. Työntekijän komennus ulkomaille (muuten 6 kuukauden säännön täyttävään maahan) kestäisi 150 vuorokautta (noin 5 kuukautta). Niinpä työnantaja ja työntekijä sopivat, että se kestää kuitenkin 184 vuorokautta, jolloin työntekijä saa verovapauden.
Oikeaa vai väärää verosuunnittelua noin moraalin kannalta?
Jos se on moraalitonta, onko se molemmilla vai vain toisella? Työnantajallehan tuo on samalla lisäkustannus, koska myös ulkomaan päivärahat menevät maksuun.
Ilmoita asiaton viesti
No kun ei saa verovapautta. Tässä Suomen solmimat verosopimukset: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Kansainvaliset_tilanteet/Voimassa_olevat_verosopimukset(12108)
Jos työntekijä on tuon yli 183 päivää töissä sopimusmaassa, sille maalle syntyy verotusoikeus siellä tehdystä työstä saatuun tuloon. Verottaja Suomessa pyytää kyllä ko. maassa maksetuista veroista todistuksen, kun työntekijä palaa Suomeen ja tekee työntekovuotta koskevan veroilmoituksensa. Jos veroa ei ole maksettu, tulo verotetan kotimaassa.
Ei kannata jakaa aivan väärää tietoa, Juho Joensuu.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä palkan verottamista työskentelyvaltiossa (kuuden kuukauden säännön soveltumista ei estä se, että työskentelyvaltio jostain syystä ei käytä verotusoikeuttaan.)”
olisi siis pitänyt kirjoittaa: ’voi saada alemman verotuksen’
Myönnän, että annoin väärän kuvan varmasta verovapaudesta. Joten kiitos oikaisusta.
Ilmoita asiaton viesti
Poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Max, otan kopin näin sivusta tuohon keskusteluunne palkkatulon verovapaudesta/veronalaisuudesta. Juho on kylläkin oikeassa siltä osin kun jos mainittu 6 kuukauden sääntö (vähintään 6 kk kestävä työskentely asetetuin rajoituksin) on sovellettavissa verotuksessa, jolloin Suomessa ei palkkatuloa veroteta. Aina kuitenkin Suomessa verovelvollinen joutuu maksamaan sairausvakuutusmaksun tänne. Mahdollista on kuitenkin että ulkomainen työskentelyvaltio verottaa siellä tehdystä työstä saadusta palkkatulosta. Maiden kesken solmitut verosopimukset ovat sitten erikseen. Kaikkien maiden kanssa ei ole verosopimuksia.
Yllä mainittu sääntö ei koske suomalaisen julkisyhteisön maksamia palkkoja.
Tässä lyhyt ote Verohallinnon ohjeistuksesta; ”Vaikka kuuden kuukauden sääntö soveltuisi ja tulo olisi verovapaata Suomessa, työntekijän on tavallisesti maksettava vakuutetun sairausvakuutusmaksu (noin 2-3 %) Suomeen. Tämän vuoksi myös kuuden kuukauden säännön alainen ulkomaantulo on ilmoitettava Suomen veroilmoituksessa, ellei jäljempänä erikseen muuta mainita.”
http://www.vero.fi/download/kuuden_kuukauden_saant…
Tässä on lähemmin ohjeistusta ulkomailla saatujen palkkatulojen verokohtelusta;
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Suomesta_ulkomaille/Toihin_ulkomaille/Ulkomaantyoskentelyn_verotus(14318)
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, olen asunut kuudessa eri maassa vähintään vuoden, ja nyt viimeiset 12 vuotta Kiinassa. Uskoisin ymmärtäväni nämä asiat kohtalaisen hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
moraali tosiaankaan ei ole itseisarvo, moraalissakin on lukemattomia tasoja/versioita, varkaillakin on moraalinsa, kuten kavereilta ei varasteta ja legendaarinen robin hood.
”Lakeja noudatetaan kuitenkin enimmäkseen moraalisista syistä. ei vain siksi, että pelätään kiinni jäämistä ja rangaistusta.”
epäilen että on nimenomaan päinvastoin, moraalin kiertäminen oikeutetaan ”laillisin” ja kovasti usein ”tekee sitä muutkin” syin, aktivistien ”tarkoitus pyhittää keinot” puhumattakaan.
”isän poika” moraali on melkolailla vallitseva,
osoitapas yksikin autoilija joka ajaa kameroiden välissä hiljempaa kuin kohdalla, niin minä osoitan sinulle tekopyhän tojotakuskin.
että keskivertoväestä yhteiskuntaluokkaan katsomatta puhuttaessa, moraali in my ass.
ensimmäinen ehto moraalista moralisoidessa on, ”älä valehtele”, kuka kykenee?
Ilmoita asiaton viesti
että tiivistelmä äskeisestä vuodatuksestani on, että minkälaisesta moraalista oli/on puhe, muuten,
vaikka blogi hyveelliseltä kuulostaakin,
ryytyy se pikkasen sanahelinäksi.
kiitos ja anteeksi
Ilmoita asiaton viesti
”Ajattelen kuitenkin eri tavalla. Lain sisältö nousee moraalista, joka yhteiskunnassa koetaan riittävän yhteisenä. Ilman riittävän yhteistä moraalia ei demokratiassa saataisi aikaan lainsäädäntöä.”
Tuota samaa ajatusta mielestäni Lepomäki toi esille. Siis nykyinen lainsäädäntö on laadittu moraalinvartijaksi ja on pidettävä riittävänä kunnes lakia muutetaan.
Se mikä on lainsäädännössä oikein, on myös moraalin kannalta oikeaa. Tässä voisi heitellä monlaisia kysymyksiä esim. demareiden moraalista, mutta jääköön nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kyllä mannerlaatat järkkyvät, kun me Sirpan kanssa kehumme monessa paikassa kokoomuslaista… Mutta tyttö on kehunsa ansainnut, koska hän sanoo asiat suoraan ja jättää väärinymmärtämisen väärinymmärtäjille.
Ilmoita asiaton viesti
Juho, hyvää sunnuntaipäivää! Olemmehan me oikeudenmukaisia ja moraalikäsitys tässä kohdin näyttää olevan yhtenevä kokoomusedustajan kanssa (onhan tuo havaittu joskus muulloinkin meidän kesken ;)). Kehumme muitakin puolueita vurollaan aina silloin kun omat mielipiteemme siihen antavat aiheen.
Lepomäki todellakin sanoo asiat suoraan. Näin teki Oulussa myös kahdesta vastaehdokkaastaan sanoen suoraan laisinkaan kursailematta mitä ajatteli kummankin johtamiskyvyistä ja poliittisista asenteista/tavotteista. Suora puhe ei vain aina uppoa otolliseen maaperään. Valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää sunnuntaipäivää sinullekin! Suorasta puheesta huolimatta en lainkaan epäile Lepomäen neuvottelukykyä. Onhan kaiken kaikkiaankin helpompi neuvotteluasetelma silloin, jos vastapuoli sanoo, mistä lähtäkohdista hän lähtee. Silloin tietää myös, mistä suunnasta yhteisymmärrys on löydettävissä.
JK. Sääli tavallaan, että Keskustan rohkeiden naisjohtajien, Jäätteenmäen ja Kiviniemen ura päättyi melkein ennen kuin alkoikaan. Lepomäki todennäköisesti olisi myös rohkea. Ehkä hän sitten ei myöskään kompastuisi epäoleellisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos verosuunnittelusta puhutaan moraalin kanssa samaan aikaan, niin eiköhän sitä tee kaikki tai muuten ei verotuksesta tiedä tarpeeksi jolloin maksaa ylimääräisiä veroja. Eri asia on varojen piilottaminen veroparatiiseihin, mutta siinähän demarit ovat ykkösinä eläkeyhtiöiden päättävissä elimissä istumisen takia. Rinne on myös ollut siunaamassa tuota 40 miljardin potin siirtämistä veropatiiseihin.
Nuo moraalikysymykset tulevat pikemminkin siinä kyseenalaistetuiksi,että täällä muutamat puolueet hyväksyvät naisten ja lapsien kohtelemisen alisteisesti ja lakien vastaisesti, jos he tulevat tietyistä kulttuureista. Tuohon kaksinaismoralismiin soisi kirjoittajankin puuttuvan ja ajavan kieltoa kaikkea tasa-arvoa rikkovaa pukeutumista sekä lapsiin kohdistuvaa silpomista vastaan. Nämä asiat pitää kriminalisoida mahdollisimman nopeasti ankarimman rangaistusasteikon mukaan kuten myös demareiden ja eläkeyhtiöiden veroparatiisikikkailut.
Ilmoita asiaton viesti
Demarien mielestä palkkatyöläiset voivat tehdä verosuunnittelua lakien mukaan, mutta suurituloisten pitää noudattaa lakia ja moraalia. Onko eduskunta moraaliton kun se ei kykene säätämään moraalisesti oikeita lakeja? Minusta tuntuu että Lepomäki on tässäkin asiassa aivan oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksessa puhutaan enemmistön tai eliitin hyväksymistä periaatteista moraalikäsityksenä – oikean ja väärän erottaminen on jotain ihan muuta…
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa Abdallah kiteytti varsin hyvin moraalin ja lain välisen suhteen. Demarit ovat niin leimallisesti ” veronimijäpuolue” , etteivät he osaa tai edes halua verotuksen kyseessä ollessa erottaa omia halujaan ja himojaan siitä, mikä on laissa sallittua ja siten myös yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Toisin sanoen, ei eduskunnan lailla sallituksi säätämä asia muutu moraalittomaksi sillä, että SDP haluaa sen omassa propagandassaan sellaiseksi leimata. Kaikkein omituisinta tässä yksisilmäisyydessä on se, että SDP:n mielestä on aivan oikein ja kohtuullista, että ay- liikkeen saamat tulot ovat verottomia ja sen jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia. Sekin on aikanaan laiinsäädäntöteitse annettu oikeus. Muuttuuko se vääräksi ja moraalittomaksi sillä, että minä muut samanmieliset pidämme asiantilaa moraalittomana? Veikkaanpa, ettei demari tässä tapauksessa pidä asiantilaa lainkaan moraalittomana, vaan pikemminkin täysin oikeutettuna. Näin siitä huolimatta, että tuo oikeus perimätiedon mukaan onkin saatu yleislakolla uhkaamalla ja lupaamalla vastalahjaksi vähentää lakkoaseen käyttöä. Huomionarvoista on, että ay-liike sai verottomuuden olosuhteissa, joka siivilioikeudellisesti muodostaisi sopimuksen pätemättömyysperusteen, muttei pitänyt lupaustaan lakkoilun vähentämisestä. Veikkaanpa, että jos hallitus antaisi eduskunnalle esityksen tämän verorälssin lopettamisesta aikansa eläneenä, demarit vastustaisivat sitä jyrkästi ja yrittäisivät yhdessä ay- likkeen kanssa lakoilla uhkaamalla pakottaa hallituksen luopumaan lakiesiyksestään. Sinä ei paljon painaisi se, että kyseessä ovat kansan enemmistön arvoja ja moraalia edustava hallitus ja eduskunta.
Kieltämättä on niin, että lakeja muutetaan ja pitää muuttaa, kun yleinen oikeuskäsitys ja oikeuskäytäntö muuttuvat niin, ettei laki enää vastaa yleistä oikeuskäsitystä. Yleinen oikeuskäsitys on kuitenkin paljon laajemman piirin kuin demareiden edustama kulloinkin poliittisesti tarkoituksenmukainen ”oikeuskäsitys”.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Seppo noista esille nostamistasi hyvistä esimerkeistä demareiden moraalin kohdalla. Näinhän asia on. Vanha sanonta kuuluu; kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Tämä samaa näyttää pätevän demareiden kohdalla varsinkin kun ovat oppositiossa. Kyllä moraali on hyvin kaukana noissa esittämissäsi esimerkeissä, sillä ovathan demarit olleet hallituksessa melkeinpä katkeamattomasti, joten olisi voinut olla moraalistisenä esimerkkinä ja lain laatijana, jossa verottomia tuloja ei verovaroista (ay-jäsenmaksujen vähennysoikeus, verottomat osingot asumistuet) voi olla ay-järjestöille, eikä muille yleishyödyllisille yhteisöille.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Moraali on juurikin kollektiivinen ja yhdistävä tekijä, vaikka nykyisessä individualistisessa ajassamme tavataan ajatella että kullakin on oma moraalinsa.
Parhaiten tämän näkee suosituissa elokuvissa, jossa lähes poikkeuksetta sankari rikkoo lakia, mutta katsoja antaa sen anteeksi, koska sankari on uskollinen omalle moraalilleen, eli maansa perinteelle tai sydämensä äänelle. Oikeastaan tätä koko ”sankaruus” Hollywoodissa merkiksee: että on rohkeutta asettua lakia vastaan ja seurata jotain suurempaa ihannetta.
Sellaisia elokuvia asiaa sen kummemmin miettimättä suuri yleisö rakastaa, jotka vetoavat heidän kollektiivisiin moraalikäsityksiinsä. Moni ehkä ajattelee, että elokuva vetoaa hänen yksityiseen moraaliinsa, mutta kummasti näitä yksityisiä moraaleja on kymmeniä miljoonia aivan samanlaisia, kun poikkeuksetta toimintasankarit rikkovat lakia minkä ehtivät.
Jos joku haluaa esimerkin niin voi miettiä miten monessa toimintaelokuvassa varastetaan auto, koska täytyy ottaa pahis kiinni – tai murtaudutaan vieraaseen kiinteistöön – tai mukiloidaan ihmisiä. Nämä nämä kaikki ovat laittomuuksia, mutta katsojan moraalinen hälyytysneula ei värähdäkään, kun hän on niin innoissaan sankarin sankarillisuudesta. Jopa Ihmemies MacGyver, joka on kiltteyden perikuva, teki kaikkea yllä mainittua, mutta entä sitten joku nykyinen Batman, joka rikkoo joka toista lakia joka kirjasta löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
Verosuunnittelun kohdalla moraalikysymys on yhtä kuin säädetyn lain mukainen. On turhaa laajentaa tässä käsitystä laajemmin kuten kommentissasi teet. Moraalikysymykset ovat muiden asiayhteyksien kohdalla määriteltävissä kunkin omista lähtökohdista.
MORAALI (lat. mores = tavat) = yksilön käytännön elämän tilanteissa tekemiä valintoja
– epämoraalinen, paheksuttavaa, vältettävää
– ei-moraalinen, neutraali asia, joka ei kuulu moraalin piiriin
– moralismi, sääntöjen noudattaminen, huoli toisten moraalittomuudesta
Tuossa eräs moraalimääritelmä. http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Pitää lisätä, että eri kulttuureissa on usein erilainen moraali, varsinkin kollektivistisissa kulttuureissa…
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä en tee tätä. Mutta nyt kysyn, että ymmärsinkö kupletin juonen? Silläkin riskillä, että en ymmärtänyt. En ota suositusta pois, vaikka erehdyinkin. Onhan se minulle opiksi.
Ilmoita asiaton viesti
En oikein ymmärtänyt itse mitä tarkoitit. 🙂
Mutta siis, ajattelin tänään olla korrekti ja olla nimeämättä mitään kulttuuria suoraan. Ajattelin, että se tulee rivien välistä ilmi (no eihän niitä rivejä ollut kovin monta tosin).
Varsinaisesti tarkoitin tämän kommentin kuitenkin blogistille itselleen. Hänhän on käsittääkseni sitä mieltä, että kulttuurien välillä ei ole mitään ”maata kaatavia” eroja mitä ei voisi ns. kotouttamisella purkaa. Ja tässä hän kuitenkin sanoo, että moraali on jopa lakia vahvempi voima. Tässä kirjoituksessa blogisti siis puhui ihan täyttä asiaa, mutta ei ehkä huomannut itse sitä, miten suuria ongelmia siitä voi tulla, jos moraali on erilainen, ja erilaisen moraalin omaavia ihmisiä/kulttuureita yritetään yhdistää keskenään.
Tämä on mielestäni erittäin tärkeä asia.
Ilmoita asiaton viesti
Valitan, että pistin sinut selittämään rivien välin… Mutta siis osasin lukea sieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Tasapuolisuuden vuoksi tuo veronkiertomahdollisuus pitäisi antaa jokaiselle suomalaiselle yritykselle ja kansalaiselle eikä pelkästään pääomatuloja saaville ja ylikansallisille yhtiöille. Esimerkiksi minä lainaisin vaimoltni 50% korolllla ja saisin vähentää korot veroista ja vaimo taas lainaisi vastaavasti minulta.
Ilmoita asiaton viesti
Entinen piispa: olkaa syvästi moraalisia)))
Ilmoita asiaton viesti
”Pukki kaalimaan vartijana” voisi joku todeta tästä pettäjä-piispan moraalisaarnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kantolan johdattelu lähtee sosialistin tyypillisestä paradigmasta. Se on siis hegeliläis-maxilainen.
Tähän sosialismin paradigmaan ei kuulu sellaista käsitettä kun ihminen ollenkaan. Niinpä siinä ihmisen omaa moraalikäsitystä ei voi olla olemassakaan.
Kantolan paradigma lähtee siitä, että on luokkia ja niillä on kyseisen luokan moraalikäsitys. On esimerkiksi kapitalisti-luokka, joka on loputtoman ahne. Sen kohtelee työväenluokkaa kauhealla tavalla ja vie vääryydellä sen kaikki rahat.
On toisenlainenkin paradigma. Se on kantilainen, joka laittaa ihmisen ja ihmisoikeudet keskiöön. Vapaalla ihmisellä on oikeus ajatella niinkuin haluaa ja hänellä saa olla omat moraaliset näkemyksensä.
Kuten tiedämme, marxialinen sosialismi-kokeilu aiheutti määrättömästi tuskaa ja kärsimystä miljoonille ihmisille, sekä taloudellisen konkurssin.
Sen sijaan kantilainen markkinatalous on antanut suunnattomasti vaurautta ja hyvinvointia miljardeille ihmisille.
Seppo Korppoo, joka on enemmän Kantiin kallellaan
Ilmoita asiaton viesti
Blogistilla on hienoja pohdintoja.
Puolueiden, tässä tapauksessa Sdp:n, pitäisi kieltäytyä luomasta ja hyväksymästä lakeja, jotka mahdollistavat lurjustelun. Siitäpä syystä demarit ovat tehneet virheen istuessaan vuodesta vuoteen hallituksessa Elina Lepimäen moraalia harjoittavan puolueen kanssa.
Kannattaisi mennä Ruotsiin katsomaan, miten kunnollisia hallitusblokkeja muodostetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin nykyinen hallitus kyllä on muodostettu sellaisten näkemkysten pohjalta, että niitä ei kovin hyvin voi kenellekään suositella. Sen hallituksen kunnollisuuskaan ei ole kaikkien mielestä hyvin kehuttava.
Ilmoita asiaton viesti
Pappiskoulutuksen saanut kansanedustaja ei kykene erottamaan julkista moraalia ja yksityistä moraalia. Uskomatonta!
Julkinen moraali on se käyttäytymisnormisto, jonka noudattamista valvotaan lailla ja jonka rikkomisesta seuraa (mahdollisesti) rangaistus. Julkinen moraali lienee oleellisin osa yhtesöllistä olemassaoloa. Kuinka kattavaa on julkisen moraalin valvonta ja mitkä sen lainsäädännöllisen valvonnan perusteet ovat (siis yhteisön implisiittisesti tai eksplisiittisesti omaksumat tai vahvistamat pyrkimykset ja ihanteet) on ikuisesti kiistanalainen kysymys.
Yksityistä moraalia ei laki valvo.
Jos näin perustavaa laatua olevista käsitteistä olla eduskunnassa selvillä edes Kantolan saaman yliopistollisen koulutuksen kautta, niin en ihmettele enää myöskään lainsäädännön luvattoman heikkoa tasoa.
Lepomäki näyttää olevan kyllä tästä erosta selvillä. Kantola ei tähän kommenttiin eikä seuraavaan kysymykseen tule reagoimaan, mutta ovatko sellaiset käsitteet tuttuja kuin hypoteettinen ja kategorinen imperatiivi?
Kirjoitus oli taas kerran täyttä lässytystä ja tasoltaan juuri sellainen, jota voi kansanedustajalta odottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedutajathan edustavat sitä ”ylintä valtaa”, joka lait säätää. Mutta eivät he välttämättä kansan tahtoa ja moraalia ihan jokaisessa asiassa edusta.
I. Kantola: ”Lain sisältö nousee moraalista, joka yhteiskunnassa koetaan riittävän yhteisenä. Ilman riittävän yhteistä moraalia ei demokratiassa saataisi aikaan lainsäädäntöä.”
—
Tuossa on vinha perä. Laajasti ottaen arvot ja moraali muokkaavat lainsäädäntöä: niissä pitäisi näkyä, mitä pidetään yhteisölllisesti tärkeinä ydinarvoina, omantunnon mukaisina ja oikeustajua vastaavina säädöksinä ja päätöksinä. Tätä rikotaan sekä Suomessa että Brysselissä.
Tuo edellä lainattu lausepari, periaate, tuli kuitenkin esille vasta nyt, Lepomäen kommenttien tulkinnassa. Eikö se – ihan johdonmukaisuuden vuoksi – pitäisi ottaa esille myös silloin, kun kansanedustaja (KE) vetoaa moraaliin ja omaantuntoon muissakin asioissa?
Muutama esimerkki:
– Miten se tulee esille, kun ihminen yksilönä pakotetaan lain perusteella toimimaan vastoin moraaliaan ja omaatuntoaan? (esim. lääkäri pakotetaan tappamaan ihmisalkio)
– Miten se istuu siihen, että samasta rikkeestä annetaan erilaisia tuomioita/sakkoja/sanktioita? (esim. ylinopeudesta voi saada sakkoa 200€ tai 40 000€)
– Miksi se unohtuu, kun keskustellaan ihmisen perusoikeuksista tai heikoimman osapuolen turvasta? (esim. lasten oikeuksien tai ’hyvän’ turvaaminen aikuisten riitojen tai halujen seurauksia ratkaistaessa)
– Miten se huomioidaan, kun lakia rikkonut viranomainen pääsee seurauksitta ja hänen rikkeensä mm. taloudelliset seuraukset maksatetaankin veronmaksajilla?
Ilmoita asiaton viesti