Kantolalta

Kestääkö Ylen journalismi kritiikin?

Yleisradion viimeaikaisissa uudistuksissa on korostettu eduskunnan roolia yhtiön omistajana. Rahoituslainsäädäntö laadittiin ajatuksella, että valtioneuvostolla olisi mahdollisimman vähän roolia Ylen rahoituksesta päätettäessä. Eduskunta sopi rahoituksen tasosta ja sen pitämisestä kustannuskehitystä vastaavalla tasolla. Yle-rahoituksen indeksi kirjattiin lakiin. Muutos oli merkittävä kun aikaisemmin valtioneuvosto vuosittain päätti televisiomaksun korotuksen määrästä. Nyt tämä valtioneuvoston vuosittainen kytkös Ylen rahoitukseen haluttiin poistaa ja näin turvata Ylen riippumattomuus kulloisestakin hallituksesta ja rahoitus.

Juha Sipilän hallitus ei tyydy tähän, vaan ottaa Ylen rahoituksen uudelleen valtioneuvoston käsiin. Hallituspuolueet ovat keskenään sopineet Yle-indeksi jäädyttämisestä vuodelle 2016. Toisin kuin vuosi sitten, esitystä ei ole tuotu eduskuntaryhmien yhteisesti ratkaistavaksi. Vaikka hallituksen esitys aikanaan tulee eduskunnan enemmistön ratkaistavaksi, eduskunnan asema Ylen omistajana heikkenee oleellisesti kun aikaisemmin noudatetusta konsensuspäätöksestä luovutaan.

Ylen hallintoneuvostossa on sisäistetty näkemys, että Ylellä tulee olla täysi journalistinen vapaus ohjelmatoiminnassaan. Tästä huolimatta on meillä poliitikoilla lupa esittää kysymyksiä liittyen Ylen tehtäviin julkisen palvelun yhtiönä. Ylen päätös luoda uusi poliittinen instituutio, pääministerin nauhoitettu puhe, joka lähetetään yhtä aikaa kaikilla kanavilla, herättää kysymään, millä tavalla Ylessä ymmärretään demokratian edistämisen tehtävä. Pääministeri nostetaan tasavallan presidentti-instituution rinnalle, vaikka edellisen asema puoluepoliittisena johtajana ei ole puoluepolitiikan ulkopuolelle asetettuun presidenttiin verrattava. Ajatus pääministeristä ”maan isänä” on falski.

Kansanvallan kannalta olennaista journalismia on valtaa käyttävien asettaminen dialogiin toisenlaisia näkemyksiä edustavien kanssa. Yle on tehnyt paljon hyvää työtä yhteiskunnan moniäänisyyden esiin tuomisessa. Nyt luotu uusi instituutio poikkeaa tästä ratkaisevasti. Journalismin laadun näkökulmasta paljon jää nyt sen varaan, miten keskustelu pääministerin puheen jälkeen jatkuu Ylen eri kanavilla. Toisin ajattelevilla tulee olla mahdollisuus haastaa pääministeri omilla kysymyksillään, ja kansalaisilla tulee olla mahdollisuus dialogin aikana, siihen osallistuen ja sen jälkeen muodostaa oma kantansa poliittisiin kysymyksiin.

Ylen luodessa tällaisen instituution, tulee selväksi että tarvitsemme Ylen rinnalla elinvoimaista kaupallista mediaa. Sillä on nyt tärkeä rooli dialogissa, joka koskee, ei vain poliittisia asiakysymyksiä vaan journalismia ja median vastuuta demokratian edistämisessä.

 

Ilkka Kantola, kansanedustaja (sd), Ylen hallintoneuvoston jäsen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mihin ihmeeseen YLE tarvitsee 500 miljonaa euroa vuodessa ? Sillä saisi esimerkiksi kolme lastensairaalaa joka vuosi. Siis joka vuosi niin kauan kuin Yle on olemassa. Sitten kun ne lastensairaalat riittäisivät voitaisiin rakentaa sairaaloita aikuisille.

Yleisradio pystyy tuottamaan vain viisi prosenttia liikevaihdostan myytäviä ohjelmia - loppu on eetteriin häipyvää hömppää. Vuodessa eetteriin häipyy 20 000 tuntia tv-ohjelmaa ja 150 000 tuntia radio-ohjelmaa. Nyt alkaa kolmasosa olla ohjelmien uusintoja.

Keskiansiot Yleisradiossa ovat 3 800 euro kuussa - miltä tämä tuntuu työtätekevien suomalaisten näkökulmasta ?

Yleisradion koko voidaan huoletta ainakin puolittaa. Myös Yleiradiolaisten palkkatasoa voidaan laskea poliittisesta eliittipalkkauksesta kohti suomalaisten keskiansioita.

Voidaan myös harkita Yleisradion koko väen lomauttamista esimerkiksi vuodeksi ja näin vuoden koeajalla tarkistaa kuinka hyvin kansalaiset saavat tiedotustarpeensa internetistä ja muista medioista.

Olisi hyvä myös selvittää miksi Yle on eduskunnan radio ? Se näyttääkin nimittäin olevan suurin este Yleisradion toiminnan järkevälle uudistamiselle ja kehittämiselle.

Lisäksi Ylen rahoituksen sitominen hintaindeksiin on aivan järjetön peruste. Se sallii kyllä tehokkaasti ihran kasvattamisen organisaation ympärille. Kai siellä pitäisi joku tulosvastuu olla samoinkuin muuallakin yhteiskunnassa.

Reijo Tossavainen

Ilkka Kantola sanoo, että "Yle on tehnyt paljon hyvää työtä yhteiskunnan moniäänisyyden esiin tuomisessa".

Tästä olen täysin eri mieltä. "Vanhan ajan kunnon journalismi" eli pyrkimys objektiivisuuteen ja neutraalisuuteen on useimmilta toimittajailta unohtunut. Täysin tietoisesi he käyttävät työnantajansa suomaa mahdollisuutta oman yhteiskunnallisen näkemyksen julkituomiseen.

Toimittajien poliittisia kantoja ei ole yllättävää kyllä median tai minkään muunkaan tahon toimesta luotettavasti selvitetty. Eräiden suppeiden kyselyjen perusteella voidaan kuitenkin ylimalkaan arvioida, että jonkin sortin vihreitä on pääkaupunkiseudun medioiden toimittajista peräti noin 40 %. Sitä kuvaa hyvin keväällä esiin noussut termi "kupla".

Perussuomalaisten kannalta tilanne on surkea. Tehdyt selvitykset osoittavat, että puolue ja sen kannattajat ovat jatkuvan irvistelyn ja yksipuolisen mollaamisen kohteena.

Onneksi on olemassa sosiaalinen media. Siellä toimittaja ei päätä ketä haastatellaan, mitä kysytään ja mitä johtopäätöksiä tehdään.

Henrik Välimäki

Tossavaiselta tekisi mieli kysyä, miten toimittajien olisi suhtauduttava puolueettomalla tavalla esim. sivistysvaliokunnan jäsenen Laura Huhtasaaren pohdintoihin ihmisen ja puoliapinan suhteista?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tällaista on YLE:n päällikkötason (Eronen) niin sanottu tutkiva journalismi, kun se uitetaan ns. "uutisvirtaan", mutta todellisuudessa on toimittajan omiin käsityksiin perustuva subjektiivinen kannanotto siihen, että OAJ:n pitäisi panna joukkonsa R-torille. Miten niin pitäisi?
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_oaj_jatti_jasenens...

Miten Ekonomiliiton olisi pitänyt menetellä, kun ken haluaa, voi mennä huutamaan, mutta SEFE-liitto on hankkinut jäsenistön kannasta selvän tiedon?
http://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomit+sanoutu...

Käyttäjän IlkkaHamunen kuva
Ilkka Hamunen

Reijo Tossavainen ei ymmärrä ettei työntekijältä voida kysyä perustuslain mukaan hänen poliittista kantaansa, eikä hänellä ole sitä mitään velvollisuutta kertoa. Näin ollen lehdistössä ei voi myöskään perussuomalaisten toimittajien palkkauskiintiötä. Ja vaikka olisikin, eivät Perussuomalaiset oman ilmoituksensa kannata poliittisia nimityksiä.

Se ettei useampi toimittaja ole nimettömässä kyselyssä ilmoittanut kannattavansa perussuomalaista politiikkaa on heijastelun paikka myös Perussuomalaisille. Mikä toimittajissa muihin kansanryhmiin nähden on Perussuomalaisille niin vaikea tavoittaa? Muutkin äänestäjät muuttavat kantojaan.

Lopuksi Tossavainen kiittää sosiaalista mediaa, jossa voi esittää vapaasti kantojaan. Kyllä voi ja kasvava osa suomalaisista on viime aikoina ilmoittanut siellä myös tyytymättömyyttään Perussuomalaisten harjoittaamaan politiikkaan.

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Kansanedustaja syyllistyy mielestäni väärään todistukseen. Viime päivinä erityisesti Yle 1 ja 2 ovat esittäneet jatkuvasti maan hallituksen vastaista propagandaa. Muistutan herra kansanedustajaa Matteuksen evankeliumista.

"Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi

ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa,

ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi"

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Joko sipilä luulee olevansa Putin?

Toimituksen poiminnat