Kantolalta

Perustulokokeilu

Sipilän hallitusohjelmassa osastossa 6. Hyvinvointi ja terveys mainitaan hallituksen kärkihankkeena mm. ”Palvelut asiakaslähtöisiksi”. Tämän kärkihankkeen yhtenä osana ohjelmassa todetaan ”toteutetaan perustulokokeilu”.

 

Miten perustulokokeilu liittyy palvelujen tekemiseen asiakaslähtöisiksi, jää ainakin minulle hämäräksi. Eikö perustulon ideana ole juuri yksilöllisestä tarveharkinnasta irtautuminen? Ehkä ajatuksena on, että asiakaslähtöisyys tässä tarkoittaa sitä, että kun perustulo tulee jokaisen tilille ilman harkintaa, jokainen voi käyttää rahan miten haluaa. Asiakaslähtöisyyttäkö on se, ettei kukaan kysy mihin tätä valtion rahaa tarvitset?

 

Mutta miten perustulokokeilu on toteutettavissa? Mitä kokeilulla yritetään selvittää? Minkälaista tietoa päätöksenteon tueksi sen avulla yritetään hakea? Sillä eikö kokeilun idea ole juuri kokeen tekeminen siten, että kun siitä saatuja havaintoja verrataan ennalta asetettuihin tavoitteisiin, voidaan päätellä kannattaako kokeiltu toimintatapa ottaa käyttöön vai ei?

 

Perustulon tai kansalaispalkan idea lienee tiivistetysti se, että ilman erottelua jokainen maassa asuva tai jokainen kansalainen saa kuukausittain tietyn summan rahaa. Tämä raha ei perustu tarveharkintaan tai mihinkään muuhun syyhyn kuin siihen, että henkilö on Suomen kansalainen / Suomessa asuva. Perustulon saavat tililleen sekä rikkain että köyhin.

 

Köyhimmillä ja pienituloisilla perustulo korvaa kaikki tai osan nykyisistä harkinnanvaraisista tai syyperusteisista tulonsiirroista. Hyvätuloisten verotusta kiristetään sen verran, että perustulon tuoma lisä ”imuroidaan” osittain tai kokonaan pois. Perustulon tulonjakovaikutukset eivät riipu ratkaisusta sinänsä vaan siitä, minkä suuruiseksi perustulo määritellään ja minkälaiseksi veroasteikot sen jälkeen säädetään.

 

Perustulon toimivuuden arvioinnissa on olennaista sen vaikutus verotukseen ja sitä kautta työnteon kannustavuuteen. Intuitiivisesti pelkään, että perustulo olisi omiaan vähentämään työnteon kannustavuutta. Joillekin tulisi rahaa ilman tarveharkintaa. Toisten verotus taasen kiristyisi huomattavasti. Ne jotka perustuloon uskovat, ajattelevat päinvastoin. Perustulon saajalle kun töihin lähtö ei vähentäisi perustuloa. Kannustavuusloukku poistuisi, jos perustulo olisi niin suuri että se korvaisi myös asumistuen.

 

Jotta perustulokokeilu tuottaisi merkittävää informaatiota, tulisi kokeilu toteuttaa samalla tavalla kuin itse idea kuvataan. Toisin sanoen, kokeiluun ei tulisi käyttää lisärahaa valtion budjetista vaan se tulisi rahoittaa perustulonsaajien verotuksella. Perustulokokeilun piiriin tulisi ottaa edustava joukko suomalaisia eri tulonsaajaryhmistä. Osa olisi pelkästään saamapuolella, osalla verotus kiristyisi hieman ja osalla merkittävästi.

 

Kokeilussa mukana olevat asetettaisiin muihin kansalaisiin nähden erilaiseen asemaan. Parempaan vai huonompaan, sitä olisi vaikea arvioida. Pienituloisimmat ehkä keskimääräistä parempaan asemaan, kun tarveharkinnan ja selvitysten vaiva poistuisi. Ja tämäkin riippuu siitä mille tasolle perustulo asettuisi.

 

Miten tämä joukko valittaisiin kaikkien kansalaisten joukosta, on oma kysymyksensä. Kenties nykyiset tietojärjestelmät mahdollistaisivat väestön jakamisen tulodesiileittäin ja arvonnan kussakin tulodesiilissä siten, että edustava joukko, esim. 100 000 suomalaista olisi kokeilussa mukana. Joukon tulisi olla mieluummin laaja kuin pieni, koska perustulon vaatiman riittävän vakaan rahoituksen ”imurointi” verotuksen keinoin pieneltä joukolta saattaisi olla mahdotonta.

 

Perustulokokeilu vaatisi verohallinnolta huikean määrän työtä. Mutta hyvin toteutettu kokeilu voisi tuottaa merkittävää informaatiota poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Hallituksen ”turhan sääntelyn purkamisen” linjaan perustulomalli istuisi ehkäpä hyvinkin. Mutta valtavan paljon laskelmia ja matemaattisia vaikutusarvioita tarvitaan ennen kuin kokeilu voidaan järkevästi käynnistää. Laskennalliset vaikutukset voitaneen selvittää kirjoituspöydän ääressä, mutta vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen voidaan hyvin suunnitelluilla kokeiluilla tutkia. Sikäli kuin perustuslaki ei aseta esteitä kokeilulle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olen hämmästynyt ja positiivisesti yllättynyt siitä että demari pohtii perustuloa. Myös perustellut epäilyt pitää esittää ja ottaa huomioon kokeilua suunnitellessa.

bueno.

Juha Hämäläinen

Perustulokokeilussa voisi yhdistää nuorison ja maaseudun autioitumisen samaan pakettiin.

Nuorien työllistämisen Mirjamin Blogissa, http://mirjamiparant.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1971...

ja maaseudun kansallisomaisuuden katoamisen/lahoamisen wanhasta avauksestani: http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173505...

yhdistelmää tulisi ehdottomasti kokeilla osana perustulokokeilua, koska se auttaisi mielestäni monitahoisesti samalla kertaa.

Kiitos
Hämis

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Perustulokokeilu on perustuslain vastainen, sillä se kohtelee ihmisiä eriarvoisesti.

Perustoloon liittyy myös se epäselvyys, että perustuloa voidaan joutua maksamaan myös turvapaikanhakijoille. Ennen meillä puhuttiin kansalaisoikeuksista, joilla tarkoitettiin kaikilla Suomen kansalaisilla olevia oikeuksia. Kansalaisoikeudet ovat kuitenkin korvattu nykylainsäädännössä perusoikeuksilla, jotka koskevat kaikkia maassamme asuvia ihmisiä. Myös niitä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta.

Voi olla, että jos perustuloa aletaan maksamaan, niin sitä pitää maksaa kaikille Suomessa asuville ihmisille, myös turvapaikanhakijoille. Tällöin turvapaikanhakija saa suoraan rahaa tilille. Tällainen käytöntö voi houkutella Suomeen aallon turvapaikanhakijoita, sillä Suomesta kirisi maine maana, joka maksaa suoraan rahaa tilille. Ikävä puoli tässä voisi olla se, että suora käteinen raha houkuttelisi myös ihmiskauppiaita tuomaan ihmisiä Suomeen, sillä ihmiskaupan uhri voisi maksaa velkansa matkasta suoraan saamastaan perustulosta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kokeilu on varmasti haastava järjestää, koska käytännössä verotus pitää myös pistää täysin uusiksi. Itse korvaisin progression kokonaan perustulolla ja laittaisin kaikille tuloille tasaveron.

Jouni Nordman

Jos perustulo muodostu Suomessa 5 vuotta vakituisesti asunnolle, sekä sen maksaminen aloitetaan lapsilisien päättymisestä alkaen, niin tällöin ei tule ongelmia maahanmuuttajien kanssa. Jolloin humanitäärisissä tapauksissa jos turvapaikan saa, niin valtio voi nämä erillistä toimilla hoitaa.

Toisaalta jos peruspalkka poistaa byrokratian jota tarve harkinta vaatii, niin itse järjestelmä tulee halvemmaksi. Jolloin esim asumistuki voidaan tehdä alue kohtaisi ksi, joka taas tiputtaa vuokrien hintoja.

Käyttäjän HannuSiivonen kuva
Hannu Siivonen

En ymmärrä miksi maahanmuuttajien tuet pitäisi toteuttaa eri tavalla kuin kansalaisten? Pienen ehdollisuuden väärinkäytösten välttämiseksi ymmärrän, kuten yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen (mikä siis ei ole sen kummempaa kuin nykyään annettavien tukien vaatimustaso - esim. työn hakeminen, opiskelu ym) ja kielenopiskelun.

Asumistuki tulisi korvata kokonaan perustulolla asteittaisella siirtymäkaudella. Onhan kyseessä tuki joka vääristää markkinoita menee lyhentämättömänä varakkaille tahoille

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Siksi, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, joka on kansalaisten muodostama yhteisö. Ei-kansalaiset eivät kansaan, valtiovaltaan, kuulu. Kaksoiskansalaisuus on järjetön konsepti, sillä kansalaisuus on lojaliteettisopimus.

Itse en ymmärrä, miksi muille kuin meikäläisille, suomen kansalaisille, kuuluisi automaattisesti yhtään mikään, kun ollaan meillä, Suomessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Koko ajatus "asiakaslähtöisyydestä" (sanan todellisessa merkityksessä) on suuruudenhullu ja äärimmäisen perverssi (sanan varsinaisessa merkityksessä). Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, ei hallitukselle, eduskunnalle tai virkakunnalle.

Kansalainen ei voi olla valtioon asiakassuhteessa, koska valtio on kansalaisten yhteisö. Minä tai kukaan muukaan suomalainen ei Suomessa ole valtion "asiakas".

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

En tiedä mitä oikein ajattelet. Palvelulla on aina tuottaja ja asiakas. Asiakaslähtöisyden pitäisi olla palvelutuotannossa itsestäänselvyys.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kun tekee itselleen, ei tuottaja - asiakas -suhdetta ole. Kun sinä ajat omakotitalosi(?) nurmikkoa, oletko palveluntuottaja vai asiakas?

Kenelle poliisi tuottaa palveluja? Kuka on poliisin asiakas?

Kun valtion 100% omistama "osakeyhtiö" "myy" palvelujaan valtiolle, kuka on palveluntuotttaja, kuka asiakas? Mikä on siinä "asiakaslähtöisyyttä"?

Kun yhteisö tuottaa toimintoja ja palveluja yhteisölle, ei asiakassuhdetta ole. Näin ei myöskään voi olla "asiakaslähtöisyyttä"?

Miksi on niin äärettömän vaikeaa tajuta, että yhteiskunta ei ole liikeyritys?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mikä tuossa perustulossa on, kun se näyttää niin ärsyttävän demareita? Onko asialla tekemistä Sdp:n ay-suhteiden kanssa?

Vihreille taas perustulo taitaa olla eräänlainen lempiajatus.

Sdp:n ja Vihreiden pitäisi yhteisen edun nimissä ja Vasemmistoliiton kanssa ryhtyä muodostamaan viimeistään ensi vaaleihin Suomen Labour-blokkia. Ja taas tulee tämä perustulo kiveksi kenkään.

Kyllähän perustulolla on suuria etuja. Se vähentää asiakkaan ainaista juoksua sossun luukulla. Jotkut etuihin oikeutetut eivät yksinkertaisesti osaa tai jaksa tai kehtaa käydä alinomaa sossun luukulla - ja jäävät ilman heille kuuluvia etuja. Lisäksi perustulo poistaa tuloloukkuja, sillä kun työpaikka on tarjolla, se kannattaa ottaa vastaan.

Ottakaa, demarit, tämä perustulo rauhallisemmin ja käykää keskustelemaan Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa Labour-blokista. Muuten Sdp:n katastrofaalinen kannatusalho ei väisty, saattaapa vain pahentua.

Kannattaisi tehdä opintomatka Ruotsiin ja ottaa selvää, miten siellä demarit, Vihreät ja Vasemmistopuolue toimivat suurissa asioissa yhtenä blokkina - ja demari istuu taas kerran pääministerin paikalla. Perustulo ei ole noita suuria asioita. Ei sen kannata antaa häiritä, kun toimitaan tuloerojen tasoittamiseksi ja vähävaraisten aseman kohentamiseksi.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Homma saattaa mennä puihin juuri sen takia, että ensin kuvitellaan innokkaasti, että jee, sitä tarveharkintaa ei nyt tarvita ja byrokratia vähenee, ja sitten huomataan, että kuitenkin on poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia, jolloin sitä kuitenkin tarvitaan, ja pikkuhiljaa vanhankokoinen byrokratia kasvaa päälle.

Lisäksi perustulo ei välttämättä kestä sitä, jos valtaisa joukko työelämän pyöritykseen tms. kyllästyneitä päättää dowshiftata elämäänsä jossain 40v kieppeillä pysyväisluonteisesti.

Myös nykyistä mallia asumistukineen, toimeentulotukineen, työmarkkinatukineen ja työttömyyskorvauksieen voi kehittää eteenpäin ja jouhevammaksi. Esimerkiksi 3-6 kk päätökset toimeentulotuesta vähentävät byrokratiaa sellaisten hakijoitten kohdalla, joitten pääsy työelämään on minimaalisen pieni, ja näitä tehdään jo.

Tätä mietin, mikseipä toimeentulotukiasiaakkaalle voitaisi myöntää koko vuokra asumistukena selkeyden vuoksi, että paperisota väheni eikä tarvitsi hakea täydentävää toimeentulotua siihen, kun kuitenkin käteen on jäätävä 485.50e

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juuri sellaisia tilanteita pitäisi pystyä välttämään jossa tuki kattaa 100% jostakin kustannuksesta. Etenkin asumisen kohdalla olisi kaikkien kannalta parempi jakaa asumisen tukemiseen käytetty rahamäärä tasasuurena kaikille tuensaajille. Näin insentiivi asumiskustannusten minimointiin tulisi myös tuensaajan osaksi. Kuten se on kaikkien muidenkin osana.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Ota huomioon se, että nyt elämiseen pitää kuitenkin jäädä summa x, josta puuttuvaa osaa ei nipistetä. Siksi toimeentulotuen tilanteessa lopputulos on sama: loppuosa myönnetään täydentävänä tttukena, mutta jos se lopsahtaa omalle tilille ja vuokran loppuosa jää maksamatta vahingossa, niin kaikki kärsivät.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Se voidaan laskea niin että mediaanihintaisessa asunnossa elävälle jää tuo 485e, mediaani +200€ elävälle jää 285€ ja vastaavasti 200€ mediaania halvemmalla asuvalle jää 685€.

485 on ihan yhtä hatusta heitetty luku kuin mikä tahansa muukin. Opintotuki on 270€ eikä silläkään kukaan kuole nälkään.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jotta perustulon käyttöön otto olisi mahdollista, pitää sitä ennen muuttaa verotusta niin, että perustulojärjestelmän kulut saadaan katettua järjestelmään ohjatuilla tuloilla.

Joka tapauksessa on niin, että perustulojärjestelmässä enemmän ansaitsevat kustantavat sen tulonsiirron, mikä tarvitaan, jotta vastikkeetonta tuloa voidaan maksaa kaikille jotka elävät osin tai kokonaan perustulon varassa.

Jotta järjestelmä saadaan toimimaan, pitää verotusta muuttaa radikaalisti. Tehokkain malli olisi, että jokaisen kansalaisen kaikki tulot tulolähteestä riippumatta lasketaan ensin yhteen ja progressiivinen verotus kohdennetaan tuohon kokonaistuloon. Tällöin ei yritysverotusta tarvittaisi lainkaan. Kokonaisveroaste määrittyisi sen mukaan, että järjestelmän tulot kokonaisuutena kattaisivat menot.

Tämän muutoksen jälkeen tietysti edelleen pitää säilyttää arvonlisäverojärjestelmä sekä valmisteverot sekä tietysti eläkemaksut. Jos tällainen radikaali uudistus halutaan, voi se onnistuakin, mutta erillisratkaisuna verotukseen puuttumatta perustulo on ja pysyy juhlapuheasteella.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Jos yritysverotus poistettaisiin, kerryttäisivätkö yritykset yritykset sellaista omaisuutta, jota työntekijät ja omistajat voisivat käyttää nautintaomaisuutena yrityksen nimissä. Tuloveroa kierrettäisiin yritysten kautta. Palkat minimoitaisiin, mutta työpaikoilla olisi kuntosali, ilmainen kahvi, edustusvaatteet, lomapaikat,, kuulostaa toisaalta erittäin kivalta, mutta menisikö kuitenkin veronkierron puolelle,,,,

Mutta, henkilöpainotteisen verotuksen kieltämättä reiluin puoli olisi juuri se, että jokainen olisi tasa-arvoinen...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Tällöin ei yritysverotusta tarvittaisi lainkaan."

Mihin tämä "logiikka" perustuu? Miksi yritysten tulojen pitäisi olla verottomia, jos tulonlähdejaosta luovutaan? Miten ne ylipäätään liittyvät toisiinsa? Miksi vaikkapa venäläisen TB:n tulot pitäisi Suomessa jättää verottamatta vain siksi, että polttoainepumpulla hääräävän Pertii Pumpparin palkkaa verotetaan?

Ajatuskulun perusvirhe: "Kokonaisveroaste määrittyisi sen mukaan, että järjestelmän tulot kokonaisuutena kattaisivat menot."

Yhteiskunnan taloudellinen mekanismi ei ole nollasummapeliä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kaikkien yritysten perimmäisinä omistajina ovat ihmiset. Yrityksen tuotto on samalla sen omistajien tuloa. Kun kaikki tulot tulolähteestä riippumatta tulevat progressiivisen verotuksen piiriin, tulevat samaan pottiin myös yritystulot vain sille erolla nykyiseen, että niitäkin verotettaisiin samalla tavoin kuin henkilöverotusta.

Jos vielä yrityksiä verotettaisiin erikseen, joutuisivat omistajat kahteen kertaan verotetuksi vielä sen lisäksi, että esittämässäni järjestelmässä he eivät voisi siirtää tulojaan miltään osin pääomatulon puolelle ja siten lievemmän verotuksen piiriin.

Oma lukunsa ovat kylläkin valtion omistamat yritykset ja yritysosuudet. Eiköhän niiden osalta riitä, että ne tilittävät voittonsa valtiolle eli yhteiseen kassaan. Tietysti valvontaa pitää olla sen osalta, etteivät valtionkaan yritykset pimitä tuloja veroparatiiseihin.

En ymmärrä, mikä virhe on siinä, että järjestelmän kuten perustulo ja työeläkkeet tuottojen pitää kattaa menot, jos ei aivan päivittäin niin pitemmällä aikavälillä joka tapauksessa. Liian rahastoiva järjestelmä ei voi olla, mutta ei myöskään rakenteellisesti jatkuvasti tappiollinen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #19

" Yrityksen tuotto on samalla sen omistajien tuloa."

Ei ole. Eikä yrityksen tappio ole sen omistajien tappiota. En ymmärrä, kuinka voi olla niin vaikeaa käisittää niin monelle, että yrityksen verot eivät ole omistajien veroja. Jos olisivat, voitaisiin esim. Talvivaaran konkurssipesän verorästit periä osakkailta.

Ei voida.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #20

Lähtökohtana tässä keskustelussa oli perustulo ja sen rahoitus. Se ei onnistu, ellei verotuksen perusteita muuteta niin, että kaikki tulot ovat samalla viivalla. Koko ajan tässä on keskusteltu ison jossan varassa olevasta asiasta. Niinpä myös osakeyhtiölakia pitäisi muuttaa, jotta yhtiöiden tulot voitaisiin laskea sen omistajien tuloiksi osakeomistuksien suhteessa.
Kokonaisuutena näyttää, ettei perustulosta mitään tule, kun sen toteutus vaatisi kovin monen lain ja ehkä vielä perustuslainkin muutoksen. Henkilökohtaisesti en tuota osakeyhtiöiden ja omistajien verotuksen erillisyyttä ottanut mitenkään huomioon.

Toisaalta, jos kaikki tuloverotus kerättäisiin henkilöverotuksena, yritysten asema helpottuisi ja niillä olisi ainakin mahdollisuus alentaa hintojaan. Ihmisiä verotettaisiin ankarammin, mutta toisaalta tuotteen ja palvelut olisivat edullisempia.

Kaikkineen tämä on jokseenkin turhaa, pohdiskelua. Ei ainakaan minulla ole tiedossa, että hallitus olisi mitenkään muuttamassa verotuksen perusteita - ainoastaan yksittäisiä veroja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #21

Sotket kaksi asiaa. Henkilöverotuksen ja yritysverotuksen toisaalta ja tulonlähderiippumattoman yhden verotuksen toisaalta.

Kuten totesin, yritysten verot eivät ole yrityksen omistajan veroja. Yrityksen tulot eivät ole yrityksen omistajien tuloja. Kyseessä on kaksi täysin erillistä verovelvollista. Myöskään perheen puolisoiden tulot eivät ole lasten tuloja eivätkä lasten tulot vanhempien tuloja.

Mikä kohta tarkkaan ottaen on se, jota et ymmärrä siinä, että jokainen vastaa vain omista veroistaan? Jos yrityksen verot olisivat omistajien veroja, Talvivaaran konkurssipesän maksamattomat verot voitaisiin periä osakkailta.

Voidaanko?

Toimituksen poiminnat