Kantolalta

Perustulokokeilu

Sipilän hallitusohjelmassa osastossa 6. Hyvinvointi ja terveys mainitaan hallituksen kärkihankkeena mm. ”Palvelut asiakaslähtöisiksi”. Tämän kärkihankkeen yhtenä osana ohjelmassa todetaan ”toteutetaan perustulokokeilu”.

 

Miten perustulokokeilu liittyy palvelujen tekemiseen asiakaslähtöisiksi, jää ainakin minulle hämäräksi. Eikö perustulon ideana ole juuri yksilöllisestä tarveharkinnasta irtautuminen? Ehkä ajatuksena on, että asiakaslähtöisyys tässä tarkoittaa sitä, että kun perustulo tulee jokaisen tilille ilman harkintaa, jokainen voi käyttää rahan miten haluaa. Asiakaslähtöisyyttäkö on se, ettei kukaan kysy mihin tätä valtion rahaa tarvitset?

 

Mutta miten perustulokokeilu on toteutettavissa? Mitä kokeilulla yritetään selvittää? Minkälaista tietoa päätöksenteon tueksi sen avulla yritetään hakea? Sillä eikö kokeilun idea ole juuri kokeen tekeminen siten, että kun siitä saatuja havaintoja verrataan ennalta asetettuihin tavoitteisiin, voidaan päätellä kannattaako kokeiltu toimintatapa ottaa käyttöön vai ei?

 

Perustulon tai kansalaispalkan idea lienee tiivistetysti se, että ilman erottelua jokainen maassa asuva tai jokainen kansalainen saa kuukausittain tietyn summan rahaa. Tämä raha ei perustu tarveharkintaan tai mihinkään muuhun syyhyn kuin siihen, että henkilö on Suomen kansalainen / Suomessa asuva. Perustulon saavat tililleen sekä rikkain että köyhin.

 

Köyhimmillä ja pienituloisilla perustulo korvaa kaikki tai osan nykyisistä harkinnanvaraisista tai syyperusteisista tulonsiirroista. Hyvätuloisten verotusta kiristetään sen verran, että perustulon tuoma lisä ”imuroidaan” osittain tai kokonaan pois. Perustulon tulonjakovaikutukset eivät riipu ratkaisusta sinänsä vaan siitä, minkä suuruiseksi perustulo määritellään ja minkälaiseksi veroasteikot sen jälkeen säädetään.

 

Perustulon toimivuuden arvioinnissa on olennaista sen vaikutus verotukseen ja sitä kautta työnteon kannustavuuteen. Intuitiivisesti pelkään, että perustulo olisi omiaan vähentämään työnteon kannustavuutta. Joillekin tulisi rahaa ilman tarveharkintaa. Toisten verotus taasen kiristyisi huomattavasti. Ne jotka perustuloon uskovat, ajattelevat päinvastoin. Perustulon saajalle kun töihin lähtö ei vähentäisi perustuloa. Kannustavuusloukku poistuisi, jos perustulo olisi niin suuri että se korvaisi myös asumistuen.

 

Jotta perustulokokeilu tuottaisi merkittävää informaatiota, tulisi kokeilu toteuttaa samalla tavalla kuin itse idea kuvataan. Toisin sanoen, kokeiluun ei tulisi käyttää lisärahaa valtion budjetista vaan se tulisi rahoittaa perustulonsaajien verotuksella. Perustulokokeilun piiriin tulisi ottaa edustava joukko suomalaisia eri tulonsaajaryhmistä. Osa olisi pelkästään saamapuolella, osalla verotus kiristyisi hieman ja osalla merkittävästi.

 

Kokeilussa mukana olevat asetettaisiin muihin kansalaisiin nähden erilaiseen asemaan. Parempaan vai huonompaan, sitä olisi vaikea arvioida. Pienituloisimmat ehkä keskimääräistä parempaan asemaan, kun tarveharkinnan ja selvitysten vaiva poistuisi. Ja tämäkin riippuu siitä mille tasolle perustulo asettuisi.

 

Miten tämä joukko valittaisiin kaikkien kansalaisten joukosta, on oma kysymyksensä. Kenties nykyiset tietojärjestelmät mahdollistaisivat väestön jakamisen tulodesiileittäin ja arvonnan kussakin tulodesiilissä siten, että edustava joukko, esim. 100 000 suomalaista olisi kokeilussa mukana. Joukon tulisi olla mieluummin laaja kuin pieni, koska perustulon vaatiman riittävän vakaan rahoituksen ”imurointi” verotuksen keinoin pieneltä joukolta saattaisi olla mahdotonta.

 

Perustulokokeilu vaatisi verohallinnolta huikean määrän työtä. Mutta hyvin toteutettu kokeilu voisi tuottaa merkittävää informaatiota poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Hallituksen ”turhan sääntelyn purkamisen” linjaan perustulomalli istuisi ehkäpä hyvinkin. Mutta valtavan paljon laskelmia ja matemaattisia vaikutusarvioita tarvitaan ennen kuin kokeilu voidaan järkevästi käynnistää. Laskennalliset vaikutukset voitaneen selvittää kirjoituspöydän ääressä, mutta vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen voidaan hyvin suunnitelluilla kokeiluilla tutkia. Sikäli kuin perustuslaki ei aseta esteitä kokeilulle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat