Kantolalta

Yle tarvitsee viisasta omistajapolitiikkaa

Yleisradion omistajan näyttää olevan mahdotonta toimia pitkäjänteisesti omistajapolitiikassaan. Viime vaalikaudella saavutettu yksimielisyys Ylen tehtävästä ja rahoituksesta alkoi murentua hetimmiten. Eduskuntapuolueiden sopima rahoitusmalli, laki rahoituksen tasosta ja sen kehityksestä, joutui uudelleen arvioinnin kohteeksi miltei heti lakien voimaantulon jälkeen. Vaatimukset tuoreessa laissa sovitun indeksin jäädyttämisestä torjuttiin eduskunnassa ensimmäisenä vuotena, mutta jo toisena eduskunta päätti ”kertaluonteisesta” indeksin jäädytyksestä. Yleisen kustannustason noustessa tämä merkitsi Ylen rahoituksen heikentämistä.

Indeksileikkauksen vaikutus rahoituksen tasoon ei ollut dramaattinen. Yle sopeutti toimintaansa. Käytännössä indeksijäädytyksen vaikutukset toiminnan sopeuttamiseen hukkuivat yhtiön muiden, tätä paljon suurempien toiminnallisten muutosten sekaan. Kun yhtiössä viime vuonna toteutettiin runsaan tuhannen hengen yt-neuvottelut, oli indeksin jäädyttämisellä suhteellisen pieni osuus tässä kokonaisuudessa.

Yleisradion aseman heikentämiseen kohdistuvat vaatimukset nousevat pääosin kaupallisen median ahdingosta. Ylen rahoitusasemaa vahvistanut uudistus osui aikaan, jolloin kaupallisen median vaikeudet ovat jyrkästi lisääntyneet. Vaikeuksien syynä ei ole Yleisradio kehittyvine palveluineen vaan muut toimintaympäristön rajut muutokset. Näitä ovat informaation digitalisaatio, uudet teknologiat informaation jakelussa sekä kansainvälisten ohjelmisto- ja viihdejättien tuleminen suomalaisen yleisön saataville. Kaupallisen, mainosmarkkinoista rahoituksensa saavan median korpivaellusta synkentää Suomen yllä makaava talouden taantuma. Kuluttajat ovat varovaisia ja yritysten mainosbudjetit pienenevät.

Ylen rahoitusaseman heikentämisvaatimuksen ohella on esitetty äänekkäitä vaatimuksia siitä, että Ylen tehtävä pitäisi määritellä uudelleen. On väitetty, että Ylen tehtävästä ei ollenkaan keskusteltu, kun lainsäädäntöä viimeksi uudistettiin. Tosiasiassa Ylen tehtävästä keskusteltiin ja sitä laajennettiin niin, että lasten ohella nuoret mainitaan erityisenä kohderyhmänä. Yleä on syytetty siitä, että se tarjotessaan viihdesisältöjä tulee kaupallisen median tontille. Tässä kritiikissä Ylen haluttaisiin olevan vain kaupallista mediaa täydentävä mediayhtiö, jonka tehtävänä olisi tuottaa ja jakaa sellaisia sisältöjä, joita kaupallisen median ei kannata jakaa. Jakelun osalta on esitetty vaatimuksia, että Ylen tulisi pitäytyä lineaarisessa TV- ja radiojakelussa ja pysyä poissa nettijakelusta.

 

Juha Sipilän hallitus tullee asettamaan parlamentaarisen työryhmän pohtimaan Yleisradion asemaa ja tehtävää. Hyvää tässä on, että työryhmä on parlamentaarinen. Suomessa on kaikki syyt varjella sitä, että Yle on eduskunnan ja viimekädessä kansalaisten mediayhtiö eikä kulloisenkin hallituksen media. Yleä koskevat ratkaisut on tehtävä kaikkien eduskuntapuolueitten yhteisillä päätöksillä.

Yleisradiolaki ilmaisee eduskunnan kannan siihen, mikä on Yleisradion tehtävä. Ylen hallintoneuvoston tuoreessa kertomuksessa tehtävä kuvataan näin. ”Yleisradion tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.” Tehtävää täsmennetään sisältöjen osalta näin: ”Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan keskeisin tehtävä on tukea kansanvaltaa, demokratiaa ja sananvapautta, vahvistaa kansallista ja alueellista kulttuuria sekä huomioida tarjonnassa myös erityisryhmien ja vähemmistöjen tarpeet. Kaupallisista toimijoista poiketen Ylellä on myös tehtäviä, jotka laajassa ja harvaanasutussa maassa eivät olisi kaupallisesti kannattavia.” Ylen tehtävänmäärittelyä ohjaa myös EU:” Euroopan Unionin hyväksymien periaatteiden mukaisesti julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tulee vastata yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin.”

En usko, että poliitikkojen on mielekästä tai ainakaan helppoa ryhtyä tämän täsmällisemmin määrittelemään Ylen tehtävää. Omasta roolistaan käsin Ylen hallintoneuvosto on korostanut Ylen alueellisen toiminnan merkitystä demokratialle ja Ylen sivistystehtävää. Eduskunnan valitsema hallintoneuvosto ei ole toiminut ohjelmaneuvostona, joka määrittelisi, minkälainen viihde on Ylelle sopivaa, eikä tällainen rooli myöskään sovi millekään parlamentaariselle työryhmälle.

Uusi Yle-veroon perustuva rahoitusmalli näkyy Ylen strategiassa entistä selkeämmin tavoitteena uudistua ohjelmistossa ja jakelussa siten siitä, että jokainen Yle-veron maksaja löytää Ylen sisällöistä jotain itseä kiinnostavaa ja itselleen merkityksellistä. Yhtiössä katsotaan, että lakiin perustuvan, erillisen Yle-veron legitimiteetti edellyttää, että jokainen saa vastinetta verorahoilleen. Ylen tehtävän voimakas rajaaminen omistajan toimesta johtaisi todennäköisesti siihen, että tästä tavoitteesta jouduttaisiin luopumaan.

 

Kun parlamentaarinen Ylen tehtävää arvioiva työryhmä aloittaa, olisi aluksi hyvä määritellä, mikä on se ongelma, jota yritetään ratkaista. Onko ongelman ratkaisemiseen jotain muita, helpompia ja selkeämpiä keinoja kuin Ylen tehtävän tarkempi määrittely poliitikkojen voimin? Jos halutaan jatkaa rahoituksen supistamista, tulisi siinäkin harkinnassa lausua julki se, mitä ongelmaa mahdollisilla uusilla linjauksilla pyritään ratkaisemaan. Harkinnassa ei tule unohtaa isoa kuvaa, sitä jossa kansainvälinen informaatiojakelu ja viihde vahvistavat otetta suomalaisista yleisöistä ja meidän vastuumme kotimaisten sisältöjen ja Suomessa tuotetun informaation ja kulttuurin jakelusta kasvaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän IlkkaHamunen kuva
Ilkka Hamunen

Yleisradioverolain 2§ 2 momentin mukaisesti YLE-veroa ei peritä mikäli 0,68% veron määrä yhteenlasketuista puhtaasta yhteenlasketusta ansio- ja pääomatuloista tai yrittäjä- tai maaviljelijäneläkkeestä on alle 51 euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä alarajana 7500 euron vuosituloa, jonka jälkeen vero nousee tulojen mukaan kunnes vero on 143 euroa.

Vaikeasti kehitysvammainen ihminen ei saa eläkettä yli alarajan ja sosiaalietuuksia ei lasketa ansiotuloiksi. Kuvailemasi ihmiset eivät siis maksa yle-veroa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Blogisti kirjoitti: "Kun parlamentaarinen Ylen tehtävää arvioiva työryhmä aloittaa, olisi aluksi hyvä määritellä, mikä on se ongelma, jota yritetään ratkaista."

Voin kertoa, että suurin ratkaistava ongelma on YLEN mammuttimainen rahoitustarve, joka ei ole järkevässä suhteessa Suomen kansantalouden kantokykyyn - varsinkaan näinä aikoina, jolloin valtio joutuu säästämään paljon tärkeämmistäkin asioista.

Erkki Romu

Puheenvuoro vaikuttaa Ylen palveluiden kuluttajan näkökulmasta omien epäonnistumisten puolustelulta, joka kumpuaa oman eläkepostin menettämisen pelosta.

Oma suhtautuminen Yleen on melkoisen kaksijakoinen. Osa asiaohjelmista on laadukasta, omaa maailmankuvaa laajentavaa, kun taas se toinen puoli saa etsimään kaukosäädintä paniikin vallassa. Tutkivaa journalismia Ylen uutistoimitukselta on turha odottaa, tarjolla on lähinnä aivopesua ja itsestään selvyyksien kertaamista.

Vaikka itse pidänkin esimerkiksi Ylen hankkimista sarjoista, kyseenalaistan verojen keräämisen näiden ohjelmien hankinnan rahoittamiseksi. En vain koe tarpeelliseksi maksatuttaa omaa HBO:n sarjojen seurantaa esimerkiksi eläkeläisillä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Ylellä on laaja-alainen ja äärimmäisen tärkeä toimintakenttä. Sen radio- ja tv-ohjelmissa ja niihin liittyvissä nettipalveluissa tulee tarjota tasapainoinen ja monipuolinen kuva Suomen ja maailman tapahtumista. Ylen ohjelmien tasapuolisuutta valvoo eduskunnan eli kaikkien puolueiden edustajista koostuva hallintoneuvosto. Ylen toimitusjohtaja on tällä hetkellä Kokoomus-taustainen.

Normaalin uutisvälityksen ohella Ylen pitää huolehtia lasten ohjelmatarpeista, samoin ns. korkeakulttuuria harrastavan vähemmistön tarpeista. Nämä yleisöryhmät eivät juuri kiinnosta kaupallisia toimijoita.

Yle on tärkeä myös kriisiaikojen viestinnässä.

Yle tarjoaa laajahkoa palvelua suomeksi ja ruotsiksi. Venäjänkielinen radio-ohjelmatarjonta alkoi v. 1990. Tiedän hyvin, koska olin tuottajana panemassa alulle tuota toimintaa. Nykyään Ylen venäjänkieliset lähetykset ja nettisivut tarjoavat erittäin tervetullutta suomalaista näkökulmaa venäjänkielisille, jotka muuten olisivat kokonaan Kremlin ohjelmavyöryn armoilla.

Meillä on myös mm. somalinkielinen vähemmistö, jolle Yle ei ole tarjonnut omakielisiä lähetyksiä.

Maahanmuuttajat ovat tärkeitä ryhmiä. He kaipaavat kotoutumisensa tueksi omakielisiä lähetyksiä, joissa tarjotaan suomalaista näkökulmaa. Ylellä on tässä valtava työkenttä, johon tarvitaan resursseja.

Vertailuna mainitsisin, että Australiassa on valtion kustantaman SBS-yhtiön radiopuolella ohjelmaa 74 maahanmuuttajakielellä, mm. suomeksi. Tiedän hyvin, koska olen avustanut SBS Radiota 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Jotta ette kuvittelisi minun puhuvan muunneltua totuutta, annan tässä tuoreita linkkejä tuohon Australian radiotarjontaan:

Tästä voitte tutustua Australian SBS Radion suomenkielisten ohjelmien kotisivuihin. Klikkaa:
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish
Ja tästä voitte kuunnella poikamme Ericin Australian- ja Uuden-Seelannin –matkan kokemuksista. Eric teki jonkin aikaa ”orjatyötä” farmeilla. Noista työehdoista on käyty kirpeää keskustelua Australian ABC –television tutkivan journalismin ohjelman perusteella. Tästä voi kuunnella Ericin haastattelun, klikkaa:
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/en/cont...

Australian valtion SBS Radio www.sbs.com.au on lajissaan maailman
suurin maahanmuuttajakielinen radiopalvelu. Ohjelmia toimittaa Sydneyssä Karl Mattas. Tuoreimman lähetyksen voi kuunnella netistä klikkaamalla osoitteista http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/
Tästä voi kuunnella Timo Uotilan tuoreimman Suomi-raportin:
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/highlig...
Aikaisempia raportteja löytyy SBS Radion suomenkielisen ohjelman
sivuilta osastosta Audio Highlights klikkaamalla
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/audiohi...

Jotain vastaavaa tarvittaisiin myös Suomessa. Mutta siihen tarvittaisiin ei suinkaan kulujen leikkauksia vaan reippaasti lisää rahaa.

Erkki Romu

Viimeinen lause pistää epäilemään että onko toimittaja Timo Uotila ollut "työkunnossa" postausta tehdessään? Sen verran jännältä tuo "reippaasti lisää rahaa" kommentti tuntuu tässä taloustilanteessa. Mutta jätetään veden kantaminen kaivoon tältä erää tähän ja suunnataan kohti uusia, edes pieniä onnistumisen mahdollisuuksia tarjoavia seikkailuja.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Erkki Romu, #8
Kyllähän todella ensiarvoisiin tarpeisiin jaetaan jopa lisärahaa, vaikka ajat olisivat huonot tai tarkemmin sanottuna, koska ajat ovat huonot. Esimerkkinä olkoot Sipilän hallituksen panostukset maanpuolustukseen.

Maahanmuuttajien kielillä tarvittaisiin radio-ohjelmia, jotta kotoutuminen onnistuisi ja saisimme maahanmuuttajista pätevää työvoimaa. Suomen ikärakenne on sellainen, että työvoima on jo nyt ja varsinkin lähivuosina kullan arvoista.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Yleisradion rahoitus pitäis olla käytön mukaan menevä eikä pakkovero kortti sisään ja maksu menee käytönmukaa ja jos ei ole maksanut kortti mitätöityy ja aktivoituu kun maksut on maksettu. Ja nyt kun on sellainen tilanne että ylen porukka on punavihreää sakkia niin koko lössi pitäis valita avoimen poliittisesti kansaedustaja määrän mukaan kun kerran kansalta pakolla otetaan rahat tuon ropakanda myllyn pyörittämiseen. Kaupallisia kanavia pitäis saada katsoa ilmaiseksi nyt niistäkin menee maksu Ylelle.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Maahan muuttajia tarvitaa mutta ei ihan kaikelasia eikä kaikista maista. Eiköhän Virolaiset ja Venäläiset riitä alkuun.

Toimituksen poiminnat